Chelsea sink beneath rising Mersey tide metaphor use in football match reports of The Guardian in 1987 and 2018

Jalkapallo on maailman suosituin laji ja sen suosio on erityisen vahvaa sen syntyseuduilla IsossaBritanniassa. Jalkapallojournalismi on samaan tapaan iso osa paikallista sekä globaalia uutisvirtaa. Jalkapallojournalismiin liittyvä akateeminen tutkimus on etenkin kielitutkimuksen osalta alkanut yleis...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Alkio, Olli
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65470
Kuvaus
Yhteenveto:Jalkapallo on maailman suosituin laji ja sen suosio on erityisen vahvaa sen syntyseuduilla IsossaBritanniassa. Jalkapallojournalismi on samaan tapaan iso osa paikallista sekä globaalia uutisvirtaa. Jalkapallojournalismiin liittyvä akateeminen tutkimus on etenkin kielitutkimuksen osalta alkanut yleistyä vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko Ison-Britannian suurimpiin päivälehtiin lukeutuvan The Guardianin jalkapallosta tehtävien otteluraporttien metaforan käyttö muuttunut 1980-luvulta nykypäivään verrattuna. Erityisenä mielenkiintona on jalkapallokielessä laajalti esiintyvät sotametaforat. Tutkimuksessa käytettiin hyödyksi Lakoffin ja Johnsonin tunnetuksi tekemää konseptuaalisen metaforan teoriaa sekä Pragglejaz Groupin metaforien tunnistusmenetelmää. Jälkimmäisen avulla metaforat otteluraporteissa tunnistettiin ja ensimmäistä hyödynnettiin jakamaan metaforat erilaisiin kategorioihin. Saadut tulokset osoittavat, ettei sotametaforien käyttö ole muuttunut oleellisesti 1980-luvulta 2010- lukuun verrattuna. Osasyynä tälle on monien sotametaforien, kuten hyökkäys (attack) ja puolustus (defence) vakiintunut rooli jalkapallokielessä. Näille metaforille ei jalkapallosta löydy helppoja korvaavia termejä. Muiden metaforakategorioiden tarkempi tutkiminen osoittaa, että jonkinlaista muutosta on kuitenkin havaittavissa. Siinä missä vuoden 1987 otteluraporteissa väkivaltaiset metaforat olivat suuremmassa roolissa, nousivat vuodelta 2018 paremmin puolestaan esiin taidemetaforat. Mahdollisena johtopäätöksenä tästä jalkapallojournalistit vuonna 2018 keskittyvät entistä enemmän jalkapallon esteettisen puoleen sen ajoittain väkivaltaisen luonteen sijaan.