Kiusatuksi tulemisen yhteys koulusuoriutumiseen kuudennella luokalla ja psykologisten hyvinvointitekijöiden välittävä vaikutus tässä yhteydessä

Tässä tutkimuksessa tarkastelimme itseraportoidun kiusatuksi tulemisen yleisyyttä kuudennen luokan syksyllä ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä koulusuoriutumiseen 6. luokan oppilailla (N = 875). Tutkimme myös välittävätkö psykologiset hyvinvointitekijät, eli kouluviihtyvyys, masennusoireet ja its...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Nurmela, Kirsikka, Patronen , Senni
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65060
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa tarkastelimme itseraportoidun kiusatuksi tulemisen yleisyyttä kuudennen luokan syksyllä ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä koulusuoriutumiseen 6. luokan oppilailla (N = 875). Tutkimme myös välittävätkö psykologiset hyvinvointitekijät, eli kouluviihtyvyys, masennusoireet ja itsetunto, kiusatuksi tulemisen yhteyttä koulusuoriutumiseen. Lisäksi tarkastelimme, onko näissä yhteyksissä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen TIKAPUU - Alakoulusta yläkouluun - tutkimushanketta. Käyttämämme aineisto on kerätty syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Oppilaiden kiusatuksi tulemista, kouluviihtyvyyttä, masennusoireita ja itsetuntoa kartoitettiin 6. luokan syksyllä. Lisäksi koulusuoriutumista mitattiin kouluarvosanojen avulla 5. luokan ja 6. luokan keväällä. Tarkastelimme kiusatuksi tulemisen yhteyttä koulusuoriutumiseen varianssianalyysin avulla ja psykologisten hyvinvointitekijöiden välittävää vaikutusta mediaatioanalyysin avulla, jossa teimme tarkastelut erikseen tytöille ja pojille. Tulokset osoittivat, että noin kolmasosaa oppilaista oli kiusattu 6. luokan syksyn aikana. Kuudennen luokan syksyllä kiusaamista raportoineiden oppilaiden aiempi koulusuoriutuminen oli keskimäärin heikompaa kuin ei-kiusattujen oppilaiden, mutta kiusatuksi tuleminen ei kuitenkaan ennustanut 6. luokan kevään heikompaa koulusuoriutumista, kun aiempi koulusuoriutuminen huomioitiin analyyseissä. Mediaatioanalyysit osoittivat, että tytöillä kiusatuksi tulemisen yhteys koulusuoriutumiseen välittyi suoran yhteyden lisäksi osittain heikon kouluviihtyvyyden kautta. Pojilla tämä vaikutus taas välittyi kokonaan heikon kouluviihtyvyyden ja heikon itsetunnon kautta. Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta, että kiusatuksi tuleminen on yleinen ongelma 6. luokalla ja erityisesti kouluviihtyvyydellä on merkittävä rooli kiusatuksi tulemisen ja koulusuoriutumisen välistä yhteyttä välittävänä tekijänä. Tulevaisuudessa kouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kouluviihtyvyyden lisäämiseksi ja kiusaamisen vähentämiseksi esimerkiksi erilaisten interventioiden avulla.