| Summary: | Maisterintutkielmani tavoitteena on vertailla kahta kulttuuriympäristön arvottamismenetelmää, Metsähallituksen Arvotusavainta sekä DIVE-kulttuuriympäristön analyysimenetelmää. Esimerkkikohteina ovat Isojärven kansallispuistossa sijaitsevat Ala-Vahterin ja Haara-ahon tilat. Tutkielmassani arvioin menetelmien toimivuutta arvottamistyökaluina, sekä pohdin, kuinka menetelmät ottavat huomioon kulttuuriympäristön kerroksellisuuden.
Isojärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, ja se on yksi Suomen 40 kansallispuistosta. Puistossa on vahva savottahistoria, mutta alueella on ollut myös maanviljelystä, sekä entisiä torppia ja pientiloja. Ala-Vahteri on 1800-luvun alussa perustettu sotilasvirkatalon torppa, jonka vaiheisiin liittyy myös varhainen kesäasutus. Haara-aho on perustettu sata vuotta myöhemmin, 1900-luvun alussa, ja säilynyt hyvin 1900-luvun asussa. Molemmat tilat sijaitsevat Isojärven välittömässä läheisyydessä.
Tutkielmassani pohdin myös autenttisuuden käsitettä. Päätelmissäni esiin nousivat arvottamismenetelmien päivitettävyyden tärkeys sekä taustatietojen merkitys arvottamisen perusteena.
|
|---|