”Opettajana minun pitäisi yrittää tiedostaa nämä asiat ja ehkä jopa pyrkiä saada muita tiedostamaan nämä samat asiat” minäpystyvyysprosessit aineenopettajaopiskelijoiden sukupuolitietoisessa opettamisessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, millaisia minäpystyvyysprosesseja aineenopettajaopiskelijoiden sukupuolitietoisen opettamisen pohdinnoista voidaan löytää. Sukupuolitietoista opettamista ja minäpystyvyysprosesseja ei ole aikaisemmin tutkittu yhdessä. Tutkimus on laadullinen tutkimus...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pyykkönen, Saara
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64501
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, millaisia minäpystyvyysprosesseja aineenopettajaopiskelijoiden sukupuolitietoisen opettamisen pohdinnoista voidaan löytää. Sukupuolitietoista opettamista ja minäpystyvyysprosesseja ei ole aikaisemmin tutkittu yhdessä. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto koostui 66 aineenopettajaopiskelijan oppimistehtävästä, joissa sukupuolitietoista opettamista ja minäpystyvyyttä pohdittiin. Aineisto analysoitiin yhdistämällä Voice Centred Relational -menetelmä ja teoriapohjainen sisällönanalyysi. Teoriapohjaisen sisällönanalyysin analyysirunko rakennettiin Banduran (1997) minäpystyvyysteorian minäpystyvyysprosessien mukaan. Tutkimustulosten mukaan sukupuolitietoisen opettamisen kognitiiviset prosessit koostuvat omien ajatusten, toiminnan ja osaamisen reflektiosta. Sukupuolitietoinen opettaminen herätti aineenopettajaopiskelijoissa paljon tunteita. Motivaationaalisilta prosesseiltaan aineenopettajaopiskelijat jakautuivat ulkoisen, sisäisen ja ilman motivaatiota toimivien ryhmiin. Aineenopettajaopiskelijoiden valintaprosessit puolestaan jakautuivat implisiittisten, eksplisiittisten ja ilman valintoja olevien ryhmiin. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan ajatella, että minäpystyvyysprosessit ovat yhteydessä aineenopettajaopiskelijoiden tapaan suunnitella ja toteuttaa sukupuolitietoista opettamista. Jatkossa tulisi tarkastella opettamisen ja minäpystyvyysprosessien yhteyttä lisää, esimerkiksi eri kasvattajaryhmillä.