| Summary: | Tutkimuksessa tutkittiin luovan alan luovuutta, sen ilmenemistä sekä luovuutta mahdollistavia henkilöstöjohtamisen keinoja päivittäisessä työssä. Luovuutta tukemista HRM-käytänteistä ei ole juurikaan tutkimustietoa, joten nähtiin tärkeänä saada tietoa aiheesta: Luovuus on keskeinen tekijä niin työnhyvinvoinnissa kuin organisaatioiden kilpailukyvyssäkin. Lisäksi haluttiin tutkia luovan alan luovuuden mahdollistamista, sillä alan erityisosaaminen perustuu luovuuteen.
Kvalitatiivisessa tapaustutkimuksessa luovuutta tarkasteltiin sosiokulttuurisena ilmiönä muotoilualan organisaatiossa. Käytössä oli monimenetelmällinen tutkimusote. Tutkimusaineiston analyysi perustui kahteen toisiaan täydentävään sisällön analyysin, aineistolähtöiseen luovuuden tyypittelyyn sekä teoriaohjaavaan henkilöstöjohtamisen käytänteiden tyypittelyyn.
Tutkimustuloksina ilmeni, että luovuus oli työtehtävärajausten sisällä olevaa toimintaa, asioiden organisointia, osaamiseen ja kokemukseen pohjautuvaa toimintaa sekä omaa luovaa toimintaa. Luovuutta tukivat parhaiten vuorovaikutuksellinen yhdessä tekeminen ja selkeärajaiset, mielekkäät työteh-tävät, jotka sisälsivät vapauden ja vastuun. Oma luovuus, joka ei toteutunut päivittäisessä työssä, mahdollistettiin vapaa-ajan toimintana työtiloissa.
Keskeisimpänä luovuuden mahdollistajana näyttäytyi organisaation toiminta-ajatuksen ja HRM-käytänteiden yhteneväisyys: Kaikki toimet tukivat yhdessä tekemisen kulttuuria. Muiden alojen luovuustutkimuksiin verrattuna nähtiin luovalla alalla olevan erityispiirre, itseilmaisun tarve. Se heijastui merkityksiin työn luovuudesta ja erityispiirteiden huomioimisen nähtiin olevan tärkeä osa organisaation ja henkilöstöjohtamisen yhteistä toimintaa ja strategiaa.
|
|---|