| Yhteenveto: | Tässä työssä käsitellään poliittista luonnontilaa ja vertaillaan Thomas Hobbesin ja Carl Schmittin käsityksiä siitä, mikä yhteiskunnissa, ihmisissä ja politiikassa on luonnollista sekä pohditaan näiden esimerkkien avulla poliittisen luonnontilan teoretisointia ylipäätään. Käytän tässä työssä luonnontilasta laajaa määritelmää joka kattaa kaiken sen, mistä poikkeamiseen tarvitaan erityistä inhimillistä ohjausta järkeilyn, suunnittelun tai päätöksen keinoin. Vaikka Hobbesia ja Schmittiä on monin paikoin pidetty toistensa vastakohtina luonnontilaan liittyvien käsitystensä suhteen, vertailuni osoittaa, että näiden teorioiden erot eivät kuitenkaan ole täysin ehdottomia vaan hieman hienovaraisempia ja toisaalta vivahteikkaampia kuin näistä teorioista yleisesti tehdyt karkeistukset antavat ymmärtää. Työssä osoitan myös että molemmat kohdistavat huomionsa rajatusti joihinkin aspekteihin analysoimassaan todellisuudessa muodostaakseen siitä johdonmukaisen teorian. Johtopäätökseni on se, että poliittista luonnontilaa on vaikea määritellä ilman väistämättä rajallista, valittua näkökulmaa ja luonnontila onkin mielekkäintä mieltää erityisen tilan sijasta näkökulmaksi itsessään.
|
|---|