| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli avata akateemisten perustaitojen, eli lukutaidon,
numerotaidon, sekä ICT- osaamisen yhteyttä syrjäytymiseen, sekä tutkia ketkä ovat
akateemisen osaamisen suhteen erityisessä riskiryhmässä. Kysymyksenasettelu liittyy
laajemmin julkisuudessa käytyyn keskusteluun syrjäytyneiden heikosta perusosaamisesta ja
heikentyneistä työllistymisedellytyksistä. Perustaitojen ja syrjäytymisen yhteyttä tutkittiin
Kansainvälisen aikuistutkimuksen kyselyaineistolla, jossa oli arvioitu perustaitojen hallintaa
erilaisten testien avulla ja tiedusteltu vastaajien elämäntilannetta. Analyysimenetelminä
käytettiin ristiintaulukointia ja lineaarista regressioanalyysiä. Monimuuttujamenetelmällisen
lähestymistavan avulla pystyttiin selvittämään mitkä tekijät selittävät heikkoa akateemista
osaamista ja missä määrin heikko osaaminen oli yhteydessä syrjäytymisen elementteihin.
Tutkimuksen perusteella perustaidot ovat heikoimmat vanhimmalla ikäryhmällä, joka
suoriutui erityisen heikosti tietoteknistä ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä. Myös matala
koulutus ja vanhempien matala koulutus olivat yhteydessä heikkoon lukutaitoon,
numerotaitoon ja ICT- taitoon. Tutkimuksen perusteella heikko akateeminen osaaminen lisää
riskiä koulupudokkuuteen, työttömyyteen ja yksin asumiseen aikuisiällä. Se ei kuitenkaan
tarkoita, että heikosti testeissä suoriutuneet olisivat automaattisesti syrjäytyneitä, sillä
enemmistöllä heikoiten suoriutuneista oli vakituinen työpaikka ja he kokivat muita useammin
osaamisensa riittävän työntekoon. Enemmistö koki ikätasoon katsomatta olevansa terveitä ja
yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä lähes 90% oli perustanut jossain elämänsä vaiheessa perheen.
Tulokset kyseenalaistavat poliittisessa keskustelussa vallitsevan paradigman sitä, että heikot
lukutaito- numerotaito ja ICT- taidot muodostaisivat automaattisesti syrjäytymisriskin yksilön
kannalta. Toisaalta varsinkin tulotasovertailussa tulee näkyväksi akateemisten perustaitojen
merkitys hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että
suomalainen peruskoulujärjestelmä ei ole onnistunut takaamaan Suomen aikuisväestölle
tasavertaista lukutaito-numerotaito tai digitaito-osaamista, mutta hyvin toimineet
työmarkkinat ovat taanneet tästä huolimatta kiinnittymiskohtia yhteiskuntaan työn kautta.
Tutkimuksen perusteella työllistämispalveluissa olevat sosiaalityön asiakkaat voivat hyötyä
siitä, että oppimisen tukeminen otetaan aktiivisesti mukaan osaksi työskentelyä. Myös
ennaltaehkäisevissä sosiaalipalveluissa on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota
lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytysten edistämiseen.
|
|---|