| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää itäsuomalaisessa inklusiivisessa peruskoulussa työskentelevien opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien kokemuksia oppilaiden tukemisen keinoista, kun koulussa on käytössä kaksi teoreettiselta taustaltaan eroavaa toimintamallia.
Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä kahden kehystarinan pohjalta kirjoitettuina tarinoina, joissa opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia pyydettiin kuvaamaan oppilaiden tukemisen keinoja ProKoulu-mallia ja montessoripedagogista viitekehystä toteuttavassa peruskoulussa. Analyysi tehtiin aineistolähtöisellä, teoriaohjaavalla analyysilla.
Opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat kuvasivat oppilaiden tukemisen keinoja monipuolisesti. Kuvausten perusteella aikuisten keskinäisellä työnjaolla ja yhteisillä toimintakäytänteillä oli suuri merkitys. Oppilaiden toiminnanohjauksen ja itseohjautuvuuden tukemista sekä yksilöllisen ja erityisen tuen antamista kuvattiin eri tavoin. Kaverisuhteiden tukemista, oppilaiden keskinäistä yhteistyötä, ja toisten auttamista pidettiin kuvausten mukaan tärkeänä. Myönteistä toimintakulttuuria kuvattiin vahvistettavan tukemalla yhteisöllisyyttä. Oppilaiden palkitsemista ja kannustamista yhteisten toimintaohjeiden noudattamisesta kuvattiin monin tavoin.
Opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien kuvauksista tehtyjä havaintoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa peruskoulujen pedagogisia malleja sekä oppilaiden tukemisen keinoja. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia oppilaiden kokemuksia tuen saamisesta erilaisissa pedagogisissa toimintakulttuureissa.
|
|---|