| Summary: | Yleisessä julkisessa varhaiskasvatuskeskustelussa on viime vuosina noussut vahvasti esiin yhteiskunnan pyrkimys saattaa yhä suurempi osa lapsista varhaiskasvatuksen piiriin. Keskustelua on käyty myös esiopetuksen muuttamisesta kaksivuotiseksi. Tavoitteena on tukea koulutuksellista tasa-arvoa ja tarjota lapsille tasavertaiset olosuhteet oppimisvalmiuksien kehittymiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia esikouluopettajien kokemuksia siitä, mikä merkitys lapsen hoitopaikalla on kouluvalmiuksien kehittymisen kannalta, kun vertaan kotihoidossa ja päivähoidossa olleita lapsia.
Tutkimus oli fenomenologis-hermeneuttinen. Aineisto koostui yhdestä esikouluopettajan avoimesta haastattelusta sekä kahdeksan esikouluopettajan kirjoittamista tarinoista. Aineisto analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisen sekä osittain myös narratiivisen analyysin avulla. Aineistosta nousi kuusi kouluvalmiuteen liittyvää teema: sosiaaliset taidot, motoriset taidot, luku- ja kirjoitusvalmiudet, matemaattiset valmiudet, jaksaminen ja motivaatio. Tutkimus osoitti, että eroja kouluvalmiustaidoissa on nähtävissä erityisesti sosiaalisissa sekä hienomotorisissa taidoissa. Eroja tai lapsen hoitopaikan merkitystä niiden taustalla ei kuitenkaan nähty merkittävinä. Esikouluvuosi nähtiin tärkeänä eroja tasoittavana tekijänä.
|
|---|