“I can’t be funny in Finnish!” A Case Study of Aspects Affecting the Forming of a Bilingual’s Dominant Language

Kaksikielisyys on nopeasti yleistyvä yhteiskunnan ilmiö, ja siten myös kaksikielisten perheiden osuus väestöstä on jatkuvassa kasvussa. Kaksikielisten perheiden vanhempien vastuulla on päättää, millaisia kielivalintoja he kaksikielisten lastensa kohdalla tekevät. Tapaustutkimuksemme tarkoituksena ol...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Mikkonen, Pinja, Tiainen, Lilli
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62764
Description
Summary:Kaksikielisyys on nopeasti yleistyvä yhteiskunnan ilmiö, ja siten myös kaksikielisten perheiden osuus väestöstä on jatkuvassa kasvussa. Kaksikielisten perheiden vanhempien vastuulla on päättää, millaisia kielivalintoja he kaksikielisten lastensa kohdalla tekevät. Tapaustutkimuksemme tarkoituksena oli tutkia kaksikielisen lapsen hallitsevan kielen muodostumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti tutkimme asuinmaan, koulukielen ja kotikielen vaikutuksia kyseiseen prosessiin. Tarkoituksemme oli selvittää, miten nämä kyseiset tekijät vaikuttivat tutkimukseemme osallistuneihin kaksikielisiin lapsiin. Tutkimusta varten haastattelimme kaksikielisen perheen kolmea lasta ja toista vanhempaa. Perheen käyttämät kielet olivat suomi ja englanti. Haastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluita, jotka litteroitiin. Analysoimme ne sen sisällönanalyysiä ja vertailuanalyysiä hyödyntäen. Koska otanta on hyvin pieni, ei tutkimuksen tuloksia ole tarkoitettu yleistettäväksi, vaan tuottaa esimerkki siitä, miten kaksikielisen ihmisen hallitseva kieli voi valikoitua. Tutkimuksemme osoitti, että kaksikielisen ihmisen hallitseva kieli voi erota myös saman perheen sisäisesti. Kaksi haastateltavistamme koki englannin hallitsevaksi kielekseen, ja yksi oli tasavertaisesti kaksikielinen. Tähän vaikutti vahvasti lasten koulukieli, joka usein, mutta ei aina, määräytyi asuinmaan mukaan. Myös vanhempien kielivalinnoilla oli vaikutusta, mutta tutkimuksemme ei keskittynyt kaksikielisen perheen lasten kasvatusmetodeihin, joka olisi siksi mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe.