| Yhteenveto: | Maahanmuuton kohtaaminen tulisi tehdä ihmisyyttä kunnioittavasti. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ja
siinä käytettävät menetelmät antavat välineitä kulttuurien väliseen kohtaamiseen. Tässä tutkimuksessa
halusin selvittää erilaisten improvisointimenetelmien (sanaimprovisointi, lauluimprovisointi ja
soitinimprovisointi) ja laulun teon mahdollisuuksia maahanmuuttajien sosioemotionaalisen kasvun tukena.
Tutkimuksessa käytetyt opetusmenetelmät antavat välineitä vuoropuheluun, kun sanoja on vähän tai ei
ollenkaan. Erityisenä huomionkohteenani on harjoitusten mahdollisuudet ryhmäyttämisessä, tunteiden
ilmaisussa ja kielen oppimisessa..
Tutkimukseni on toimintatutkimus, jossa on fenomenologisen ja etnografisen tutkimuksen piirteitä.
Tarkoitus on kehitellä opetusmenetelmäpaketti, joka sopii maahanmuuttajien sosioemotionaalisen kasvun
tukemiseen vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa.
Tutkimuskohteenani oli Jyväskylän kansalaisopiston Ubuntu-maahanmuuttaja- aikuisopiskelijaryhmä ja
Puistokadun 2.lk:n oppilaat, joiden joukossa oli ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Halusin tehdä vertailevan
tutkimuksen siksi, että näin miten se toimii erilaisissa ympäristöissä riippumatta oppilaiden iästä ja luokan
heterogeenisuudesta.
Tutkimuksen perusteella harjoitteet ovat mahdollisuus sosiaaliselle vuorovaikutukselle sekä tunteiden
ilmaisulle ja kokemiselle. Ne kartuttavat sanavarastoa ja tunnesanojen oppimista. Ryhmässä tehdyt
harjoitteet kehittävät vuorovaikutusta ilman kieltä ja kieltä hyödyntäen ja kielitaitoa kehittäen.
Menetelmien lisäksi opettajan läsnäolotaidot ja vuorovaikutustaidot luovat pohjan onnistuneelle
vuorovaikutukselle ja tunneilmaisulle. Tutkimusten mukaan nämä taidot ovat jopa tärkeämpiä kuin erilaiset
opetusmenetelmät.
Harjoitteita on mahdollisuus tehdä hyödyntäen modernia musiikkiteknologiaa ja ovat sovellettavissa
musatornityöskentelyyn. Eri musiikkikultuurien moodien hyödyntäminen onnistuu harjoitteissa juuri
musiikkiteknologian avulla.
Maahanmuuton kohtaaminen tulisi tehdä ihmisyyttä kunnioittavasti. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ja
siinä käytettävät menetelmät antavat välineitä kulttuurien väliseen kohtaamiseen. Tässä tutkimuksessa
halusin selvittää erilaisten improvisointimenetelmien (sanaimprovisointi, lauluimprovisointi ja
soitinimprovisointi) ja laulun teon mahdollisuuksia maahanmuuttajien sosioemotionaalisen kasvun tukena.
Tutkimuksessa käytetyt opetusmenetelmät antavat välineitä vuoropuheluun, kun sanoja on vähän tai ei
ollenkaan. Erityisenä huomionkohteenani on harjoitusten mahdollisuudet ryhmäyttämisessä, tunteiden
ilmaisussa ja kielen oppimisessa..
Tutkimukseni on toimintatutkimus, jossa on fenomenologisen ja etnografisen tutkimuksen piirteitä.
Tarkoitus on kehitellä opetusmenetelmäpaketti, joka sopii maahanmuuttajien sosioemotionaalisen kasvun
tukemiseen vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa.
Tutkimuskohteenani oli Jyväskylän kansalaisopiston Ubuntu-maahanmuuttaja- aikuisopiskelijaryhmä ja
Puistokadun 2.lk:n oppilaat, joiden joukossa oli ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Halusin tehdä vertailevan
tutkimuksen siksi, että näin miten se toimii erilaisissa ympäristöissä riippumatta oppilaiden iästä ja luokan
heterogeenisuudesta.
Tutkimuksen perusteella harjoitteet ovat mahdollisuus sosiaaliselle vuorovaikutukselle sekä tunteiden
ilmaisulle ja kokemiselle. Ne kartuttavat sanavarastoa ja tunnesanojen oppimista. Ryhmässä tehdyt
harjoitteet kehittävät vuorovaikutusta ilman kieltä ja kieltä hyödyntäen ja kielitaitoa kehittäen.
Menetelmien lisäksi opettajan läsnäolotaidot ja vuorovaikutustaidot luovat pohjan onnistuneelle
vuorovaikutukselle ja tunneilmaisulle. Tutkimusten mukaan nämä taidot ovat jopa tärkeämpiä kuin erilaiset
opetusmenetelmät.
Harjoitteita on mahdollisuus tehdä hyödyntäen modernia musiikkiteknologiaa ja ovat sovellettavissa
musatornityöskentelyyn. Eri musiikkikultuurien moodien hyödyntäminen onnistuu harjoitteissa juuri
musiikkiteknologian avulla.
|
|---|