Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana

Tämän Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena yläkouluikäisen nuoren vanhemmat kokevat perheen yhteisen arkiaterian, ja millaisia merkityksiä he liittävät yhteiseen arkiruokailuun. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli avoin t...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jääskeläinen, Jaana
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60897
_version_ 1828193095919861760
author Jääskeläinen, Jaana
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Jääskeläinen, Jaana Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Jääskeläinen, Jaana Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Jääskeläinen, Jaana
datasource_str_mv jyx
description Tämän Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena yläkouluikäisen nuoren vanhemmat kokevat perheen yhteisen arkiaterian, ja millaisia merkityksiä he liittävät yhteiseen arkiruokailuun. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli avoin teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysi. Haastattelut tehtiin touko – syyskuussa 2015 haastateltavien kotona tai työpaikoilla. Tutkimukseen osallistui kaksitoista vanhempaa, joista kymmenen oli naisia ja kaksi miehiä. Vanhemmat olivat Uudenmaan, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan 60 % perheistä onnistui aikatauluttamaan yhteiset ateriansa töidensä ja harrastustensa lomaan. Vanhemmista seitsemän kertoi, että perheessä syödään yhteisiä aterioita ainakin neljä kertaa viikossa. Näissä perheissä ateriaa kuvattiin positiiviseksi ja rennoksi tapahtumaksi, jolle tehtiin viikkoaikatauluissa tilaa. Vanhemmista viisi kertoi, että perheessä ei syödä yhteisiä aterioita arkisin, vaan perheateriat ovat harvemmin tapahtuvia juhla-aterioita. Näissä perheissä harrastusten ja työn ohessa yhteisen aterian sovittaminen aikatauluihin koettiin haasteelliseksi, tai yhteistä ateriaa ei muuten koettu tärkeäksi. Koti oli kaikilla yleisin aterioinnin paikka ja aterialla syötiin lähes poikkeuksetta itse valmistettua ruokaa. Vanhempien tunnistamista merkityksistä on löydettävissä terveyteen liittyviä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia osatekijöitä. Perheet yhdistävät perheaterioihin mukavan yhdessäolon ja terveellisen ruokavalion. Vanhemmat eivät kuitenkaan yhdistä perheateriaan terveellisen ruokavalion lisäksi sellaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä kuten päihdekäyttäytyminen, mielenterveys tai opiskelumenestys. Suurin osa vanhemmista mainitsi aterian merkityksistä yhdessäolon hetken, kuulumisista juttelemisen ja positiivisen hetken. Vain harva vanhemmista mainitsi aterioiden luomaa turvallista rytmiä, itsekurin kasvattamista, nuoren kehityksen seuraamista tai ruokamuistojen ja historian välittämistä seuraavalle sukupolvelle. Kaksi vanhemmista mainitsi arvojen ja tapojen, kuten esimerkiksi pöytätapojen, siirtämisen nuorelle. Tämän tutkimuksen perusteella monet vanhemmat eivät tiedosta kaikkia yhteiseen perheateriaan sisältyviä positiivisia vaikutuksia. Näyttäisikin siltä, että ymmärrystä yhteisen perheaterian merkityksestä tulisi lisätä. Tämä voisi parantaa nuorten ja koko perheen hyvinvointia. Yhteiskunnan tasolla perheaterioiden paluulla saattaisi olla laajempaakin merkitystä niin terveyskäyttäytymisen, kuin myös mielenterveyden ja yksinäisyyden kokemuksen osalta. Lisäksi nämä kokemukset liitetään usein syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. The purpose of this study was to find out how do parents of high school students describe the family meal, and what kind of meanings do they associate with dining together. The study was qualitative interview study. Open theme interview was the method for collecting the data and analysis was carried out using content analysis. The interviews were conducted between May and September 2015 at interviewees home or at work. Twelve parents participated, ten women and two men. They were from Metropolitan area, Tavastia, Central Finland and North Savonia. The results of this study show that 60 % of the families manage to schedule family meals between their work and hobbies. Seven of the parents reported to have family meals at least four times a week. These parents described dining together as a positive and easygoing event that they made room for in the family`s weekly schedule. Five of the parents told that they do not have family meals during the weekdays, but less frequent special meals for the family. These parents reported that the scheduling of family meals between work and hobbies, is challenging or they did not think dining together was important. Home was the most common place for meals and the food served at the meal was homemade nearly without exception. The parents recognized meanings related to mental, physical and social health. Family meals were associated with nice time together as a family and healthy nutrition. By contrast parents did not associate family meals with health determinants such as substance abuse behavior, mental health or success in studies. Most of the parents mention such meanings as a feeling of togetherness, talking together and a shared positive moment. Only few of the parents mentioned the feelings of security or increased self-discipline from set mealtimes, or opportunity to keep track of young people´s development or to convey memories and history to the next generation. Two of the parents mentioned relaying values and habits, such as for example table manners to the young people. According to this study many parents do not realize all the positive effects of dining together. It looks like we should increase our understanding of the family meal´s significance. It would improve the well-being of young people and their family. At the level of society, family meals could have an impact on health behaviors, mental health and feelings of loneliness. In addition, these experiences are often associated with those young people who are down and out.
first_indexed 2024-09-11T08:50:24Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Poskiparta, Marita", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, Jaana", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2019-01-04T08:27:54Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2019-01-04T08:27:54Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2018", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60897", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "T\u00e4m\u00e4n Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 millaisena yl\u00e4kouluik\u00e4isen nuoren vanhemmat kokevat perheen yhteisen arkiaterian, ja millaisia merkityksi\u00e4 he liitt\u00e4v\u00e4t yhteiseen arkiruokailuun. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineistonkeruumenetelm\u00e4n\u00e4 oli avoin teemahaastattelu ja analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi. Haastattelut tehtiin touko \u2013 syyskuussa 2015 haastateltavien kotona tai ty\u00f6paikoilla. Tutkimukseen osallistui kaksitoista vanhempaa, joista kymmenen oli naisia ja kaksi miehi\u00e4. Vanhemmat olivat Uudenmaan, H\u00e4meen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. \nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulosten mukaan 60 % perheist\u00e4 onnistui aikatauluttamaan yhteiset ateriansa t\u00f6idens\u00e4 ja harrastustensa lomaan. Vanhemmista seitsem\u00e4n kertoi, ett\u00e4 perheess\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhteisi\u00e4 aterioita ainakin nelj\u00e4 kertaa viikossa. N\u00e4iss\u00e4 perheiss\u00e4 ateriaa kuvattiin positiiviseksi ja rennoksi tapahtumaksi, jolle tehtiin viikkoaikatauluissa tilaa. Vanhemmista viisi kertoi, ett\u00e4 perheess\u00e4 ei sy\u00f6d\u00e4 yhteisi\u00e4 aterioita arkisin, vaan perheateriat ovat harvemmin tapahtuvia juhla-aterioita. N\u00e4iss\u00e4 perheiss\u00e4 harrastusten ja ty\u00f6n ohessa yhteisen aterian sovittaminen aikatauluihin koettiin haasteelliseksi, tai yhteist\u00e4 ateriaa ei muuten koettu t\u00e4rke\u00e4ksi. Koti oli kaikilla yleisin aterioinnin paikka ja aterialla sy\u00f6tiin l\u00e4hes poikkeuksetta itse valmistettua ruokaa. Vanhempien tunnistamista merkityksist\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 terveyteen liittyvi\u00e4 psyykkisi\u00e4, fyysisi\u00e4 ja sosiaalisia osatekij\u00f6it\u00e4. Perheet yhdist\u00e4v\u00e4t perheaterioihin mukavan yhdess\u00e4olon ja terveellisen ruokavalion. Vanhemmat eiv\u00e4t kuitenkaan yhdist\u00e4 perheateriaan terveellisen ruokavalion lis\u00e4ksi sellaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 kuten p\u00e4ihdek\u00e4ytt\u00e4ytyminen, mielenterveys tai opiskelumenestys. Suurin osa vanhemmista mainitsi aterian merkityksist\u00e4 yhdess\u00e4olon hetken, kuulumisista juttelemisen ja positiivisen hetken. Vain harva vanhemmista mainitsi aterioiden luomaa turvallista rytmi\u00e4, itsekurin kasvattamista, nuoren kehityksen seuraamista tai ruokamuistojen ja historian v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 seuraavalle sukupolvelle. Kaksi vanhemmista mainitsi arvojen ja tapojen, kuten esimerkiksi p\u00f6yt\u00e4tapojen, siirt\u00e4misen nuorelle. \nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella monet vanhemmat eiv\u00e4t tiedosta kaikkia yhteiseen perheateriaan sis\u00e4ltyvi\u00e4 positiivisia vaikutuksia. N\u00e4ytt\u00e4isikin silt\u00e4, ett\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 yhteisen perheaterian merkityksest\u00e4 tulisi lis\u00e4t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voisi parantaa nuorten ja koko perheen hyvinvointia. Yhteiskunnan tasolla perheaterioiden paluulla saattaisi olla laajempaakin merkityst\u00e4 niin terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen, kuin my\u00f6s mielenterveyden ja yksin\u00e4isyyden kokemuksen osalta. Lis\u00e4ksi n\u00e4m\u00e4 kokemukset liitet\u00e4\u00e4n usein syrj\u00e4ytymisvaarassa oleviin nuoriin.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The purpose of this study was to find out how do parents of high school students describe the family meal, and what kind of meanings do they associate with dining together. The study was qualitative interview study. Open theme interview was the method for collecting the data and analysis was carried out using content analysis. The interviews were conducted between May and September 2015 at interviewees home or at work. Twelve parents participated, ten women and two men. They were from Metropolitan area, Tavastia, Central Finland and North Savonia. \nThe results of this study show that 60 % of the families manage to schedule family meals between their work and hobbies. Seven of the parents reported to have family meals at least four times a week. These parents described dining together as a positive and easygoing event that they made room for in the family`s weekly schedule. Five of the parents told that they do not have family meals during the weekdays, but less frequent special meals for the family. These parents reported that the scheduling of family meals between work and hobbies, is challenging or they did not think dining together was important. Home was the most common place for meals and the food served at the meal was homemade nearly without exception. The parents recognized meanings related to mental, physical and social health. Family meals were associated with nice time together as a family and healthy nutrition. By contrast parents did not associate family meals with health determinants such as substance abuse behavior, mental health or success in studies. Most of the parents mention such meanings as a feeling of togetherness, talking together and a shared positive moment. Only few of the parents mentioned the feelings of security or increased self-discipline from set mealtimes, or opportunity to keep track of young people\u00b4s development or to convey memories and history to the next generation. Two of the parents mentioned relaying values and habits, such as for example table manners to the young people. \nAccording to this study many parents do not realize all the positive effects of dining together. It looks like we should increase our understanding of the family meal\u00b4s significance. It would improve the well-being of young people and their family. At the level of society, family meals could have an impact on health behaviors, mental health and feelings of loneliness. In addition, these experiences are often associated with those young people who are down and out.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2019-01-04T08:27:54Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2019-01-04T08:27:54Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2018", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "67", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "perheateria", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Yhteinen perheateria \u2013 enemm\u00e4n kuin vain molekyylej\u00e4 ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisest\u00e4 perheateriasta yl\u00e4kouluik\u00e4isen nuoren vanhempien kertomana", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201901041065", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Terveyskasvatus", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Health Education", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "50411", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ruokatottumukset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ruokailu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "p\u00e4iv\u00e4lliset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "vanhemmat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "nuoret", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "sy\u00f6minen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ateriat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "vanhemmuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "perhe (ilmi\u00f6t)", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "perhesuhteet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_60897
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:03:06Z
main_date 2018-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2018
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/674226b4-084d-4085-a98a-30fd12cb69b3\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201901041065.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2018
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Jääskeläinen, Jaana Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana perheateria Terveyskasvatus Health Education 50411 ruokatottumukset ruokailu päivälliset vanhemmat nuoret syöminen ateriat vanhemmuus perhe (ilmiöt) perhesuhteet
title Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana
title_full Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana
title_fullStr Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana
title_full_unstemmed Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana
title_short Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja
title_sort yhteinen perheateria enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana
title_sub laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana
title_txtP Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana
topic perheateria Terveyskasvatus Health Education 50411 ruokatottumukset ruokailu päivälliset vanhemmat nuoret syöminen ateriat vanhemmuus perhe (ilmiöt) perhesuhteet
topic_facet 50411 Health Education Terveyskasvatus ateriat nuoret perhe (ilmiöt) perheateria perhesuhteet päivälliset ruokailu ruokatottumukset syöminen vanhemmat vanhemmuus
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60897 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201901041065
work_keys_str_mv AT jääskeläinenjaana yhteinenperheateriaenemmänkuinvainmolekyylejäjaravintoarvojalaadullinentutkimu