”Että lapsetkin saisivat tietää maailman asioista” koululaisten näkemyksiä ja kokemuksia Helsingin Sanomien Lasten uutisista

Helsingin Sanomat on tehnyt maaliskuusta 2016 lähtien alakoululaisille suunnattuja Lasten uutisia, joiden tarkoituksena on saada lapset kiinnostumaan uutisista ja ymmärtämään niitä paremmin. Työssä tutkittiin laadullisen tutkimuksen keinoin, miten Helsingin Sanomat on onnistunut tässä. Tavoitteena o...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Katko, Rebekka
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60514
Kuvaus
Yhteenveto:Helsingin Sanomat on tehnyt maaliskuusta 2016 lähtien alakoululaisille suunnattuja Lasten uutisia, joiden tarkoituksena on saada lapset kiinnostumaan uutisista ja ymmärtämään niitä paremmin. Työssä tutkittiin laadullisen tutkimuksen keinoin, miten Helsingin Sanomat on onnistunut tässä. Tavoitteena oli selvittää alakouluikäisten lasten näkemyksiä ja kokemuksia heille suunnatuista uutisista ja verrata niitä Lasten uutisten aikuisten tekijöiden tavoitteisiin sekä aiempaan lasten uutisten ja uutiskriteerien tutkimukseen. Tarkoituksena oli myös saada selville, miten Lasten uutiset soveltuvat niiden kohderyhmän nuorimmille ja vanhimmille lapsille eli 1.- ja 6.-luokkalaisille. Aineisto koostui 14 lapsen sekä Lasten uutisten tuottajan ja toimitusharjoittelijan teemahaastatteluista. Lapsista 9 oli seurannut Lasten uutisia muutaman viikon ajan. Heistä neljä oli 6.-luokkalaisia ja viisi 1.-luokkalaisia. Kolmasosa lapsista oli 10–13-vuotiaita, jotka olivat osallistuneet Lasten uutisten tekoon koululaistoimittajina ja seuranneet niitä pidempään. Lasten haastatteluissa käytettiin toiminnallista teemahaastattelua, joka kehitettiin Piaget’n kehityspsykologisen teorian pohjalta tätä tutkimusta varten. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittavat, että Helsingin Sanomat on onnistunut tekemään kohderyhmäänsä kiinnostavia monipuolisia uutisia. Lasten uutiset sopivat sekä 1.-luokkalaisille että 6.-luokkalaisille, sillä molemmat löysivät niistä itseään kiinnostavaa sisältöä. Ikäryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja siinä, minkälaiset uutiset heitä kiinnostivat. Kiinnostavuutta selittivät enemmän yksilölliset erot, kuten harrastukset. Politiikkaan liittyvät uutiset eivät kiinnostaneet suurinta osaa lapsista, koska he eivät kokeneet ymmärtävänsä niitä. Vanhimmat lapset ymmärsivät vähän paremmin haastavimpia aiheita ja osasivat analysoida myös Lasten uutisten muotoa. Suurin osa lapsista erotti lapsille tarkoitetut uutiset aikuisille suunnatuista ja osasi kuvailla niiden ominaispiirteitä kuten värikkyyttä, iloisuutta, selkeää kieltä ja lapsia koskettavia aiheita. Kaikki haastateltavat pitivät tärkeänä sitä, että lapsille tehdään erikseen omia uutisia ja olivat pääosin tyytyväisiä Lasten uutisiin. Lapset eivät juurikaan muuttaisi Lasten uutisia, mutta osa toivoi uutisten olevan pidempiä ja ikäviin uutisiin toivottiin positiivista ”miten lapset voivat auttaa asiaa” -näkökulmaa. Nuorimmat lapset toivoivat lisää videoita, jotta niitä voisivat katsoa sellaisetkin lapset, jotka eivät vielä osaa lukea.