| Summary: | Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan eronneiden henkilöiden erokirjoituksia narratiiveina.
Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten eroon liittyvät teemat avautuvat henkilöiden
kirjoituksissa. Tutkimuksella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä avioero koskettaa tavalla tai
toisella meitä kaikkia. Tutkimus tuottaa osaltaan tietoa avioerosta ilmiönä kyseisten tutkittavien
kirjoituksissa, kertomuksissa, joita on tutkittu ja tulkittu narratiivien analyysin keinoin.
Narratiivisessa tutkimuksessa kertomukset ovat aina yksilön tuottamaa sisäistä puhetta itselle.
Näiden sisäisten tarinoiden kautta yksilöt jäsentävät elämänsä tapahtumia ja antavat niille
merkityksiä sekä luovat identiteettiään. Yksilön rakentama sisäinen tarina sisältää aina kulttuurisen
ja ajallisen ulottuvuuden eli on sidottu enemmän tai vähemmän aikaan ja paikkaan. Tutkimuksen
kautta pyrin ymmärtämään ja avaamaan ilmiötä kulttuurisesti.
Tutkimuksen metodologisina ja metodisina suuntauksina käytän sosiaalista konstruktionismia ja
narratiivisuutta ja tutkimusaineiston olen työstänyt narratiivien analyysin keinoin. Käsitteellisinä
taustatietoina olen tuonut esiin avioeroa ilmiönä ja siihen johtaneita syitä sekä olen avannut aiempaa
tutkimusta avioeroista. Tutkimus paikantuu avioero- ja perhekäsitysteorioiden kenttään, joka
muodostaa tutkimuksen teoreettiskäsitteellisen viitekehyksen.
Tutkimuksen aineiston olen valinnut yhteiskunnallisesta tietoarkistosta. Tutkimuksen aineisto
koostuu vuoden 1999 eronneille henkilöille tehdystä kyselystä. Aineisto sisältää 41 kirjoitusta.
Narratiivisen analyysin avulla olen juonellistanut ne kolmeksi kertomuksiksi. Ihmisten toiveet ja
odotukset sekä ero ilmiönä näyttäytyvät kertomusten mukaan tilannekohtaisesti niin avioliiton
ulkoisten kuin sisäisten tekijöiden kautta. Osa narratiiveista kuvasi selkeästi ihmisten avioliiton
kaarta Zygmunt Baumanin käsityksen mukaisesti avioliitosta kulutustavarana postmodernissa
yhteiskunnassa. Toiset narratiiveista tuottivat enemmän merkitystenantoja avioliiton sisäisiin
tekijöihin liittyen. Ihmiset olivat reflektoineet avioliiton kaarta ja sen suhdetta omaan itseensä.
Kolmannessa kertomuksessa narratiivit avautuivat avioliiton ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä
rakkausteeman kautta.
|
|---|