| Summary: | Tutkielma tarkastelee ranskalaisen dialogin kohteliaisuuden välittymistä suomenkieliselle
katsojalle K. Kieślowskin elokuvassa Rouge (1994). Aineistona on elokuvan kahden päähenkilön
väliset keskustelut alateksteineen. Dialogin kohteliaisuutta tutkitaan Brownin ja Levinsonin sekä
C. Kerbrat-Orecchionin kohteliaisuusteorian sekä keskusteluanalyysin avulla.
Hypoteesit ovat seuraavat: 1) Suurin osa (yli 50,0 %) ranskalaisen dialogin uhkaavista ilmaisuista
on pehmennetty kohteliaisuusstrategioilla ja 2) alatekstityksessä keskustelun
kohteliaisuussääntöjä ei suurimmaksi osaksi (yli 50,0 %) noudateta. Aineistossa huomioidaan
elokuvan audio-visuaalisuus viestin välittäjänä.
Tutkimuksesta selviää, että ranskalaisen dialogin 446 ilmaisusta, 196 (43,3 %) oli
keskustelukumppanin kasvoja uhkaavia. Elokuvan päähenkilöt käyttävät yhteensä vain 50
kohteliaisuusstrategiaa. Elokuvan aikana voidaan todeta positiivinen ilmapiirin muutos
päähenkilöiden välisessä kohteliaisuudessa. Tutkimus osoittaa, että kohteliaisuusstrategiat eivät
selitä tätä muutosta, vaan muutokseen vaikuttaa päähenkilöiden sosiaalisen etäisyyden
pieneminen.
Tutkimus vahvistaa, että dialogin nopeus ja ilmausten määrä vaikuttavat alatekstityksen
tiivistämiseen. Koska elokuvan dialogi on hidastempoista, sitä ei tarvitse paljon tiivistää.
Päähenkilöt käyttävät yhteensä 50 kohteliaisuusstrategiaa, joista 21 (42,0 %) saavat suomen
kielessä muodollisen ja 20 (40,0 %) semanttisen vastineen. Yhteensä 9 (18,0 %)
kohteliaisuusstrategiaa ja 5 vuoroparin jälkijäsentä on jätetty pois. Alateksteihin on lisätty 4
kohteliaisuusilmaisua. Käännösvirheitä on yhteensä 4. Tutkimustulosten perusteella
kohteliaisuusilmaisujen pois jättäminen ei tässä elokuvassa vähennä kohteliaisuuden välittymistä
suomenkieliselle katsojalle. Pois jätetyt kohteliaisuusilmaisut ja vuoroparin jälkijäsenet välittyvät
katsojalle audiovisuaalisin keinoin.
|
|---|