| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perhehoitajien ja sijoitettujen lasten välistä
suhdetta sekä perhehoitajien voimavaroja ja jaksamista heidän näkökulmastaan.
Tutkimuksen tehtävänä on myös selvittää perhehoitajien tuen tarvetta sekä heille tarjottua
tukea.
Perhehoidosta tuli vuonna 2012 ensisijainen lasten sijoituksen muoto lastensuojelussa.
Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä onkin tasaisesti kasvanut, joten perhehoidon
tutkiminen on tästä syystä ajankohtaista. Perhehoitajien tuesta on runsaasti aiempaa
tutkimusta, mutta sen sijaan perhehoitajien ja sijoitettujen lasten välistä suhdetta sekä
perhehoitajien voimavaroja ja jaksamista on tutkittu vähemmän.
Selvitin tässä tutkimuksessa perhehoitajien subjektiivisia kokemuksia grounded theory -
lähestymistavan mukaisesti aineistolähtöisen analyysin avulla. Tutkimusaineisto
muodostui 20 perhehoitajan vapaamuotoisesta kirjoitelmasta sekä kolmen perhehoitajan
teemahaastattelusta. Tulosten mukaan suurin osa vastaajista koki suhteensa sijaislapseen
lämpimäksi. Perhehoitajien mukaan suhde ja kiintymys lasta kohtaan kehittyy ja muuttaa
muotoaan sijoituksen aikana. Toisaalta tuloksista oli havaittavissa, että toisinaan suhteen
luominen lapseen nähdään haastavana ja raskaana lapsen hoidon vaativuuden takia. Suurin
osa perhehoitajista koki jaksamisensa ja voimavaransa hyväksi. Jaksamiseen vaikutti
voimakkaasti esimerkiksi sosiaalihuollon kanssa toimiva yhteistyö tai vastaavasti
yhteistyön puuttuminen. Tukimuodoista arvostettiin sosiaalityöntekijän tukea,
työnohjausta, vertaistukea, perhetyöntekijän tukea, virkistystoimintaa ja koulutusta.
Perhehoitajat kokivat saamansa tuen tarpeelliseksi, mutta suurin osa vastaajista ei kokenut
saavansa tukea kuitenkaan riittävästi.
Muodostin aineiston kautta grounded theory -metodologian mukaisesti tuotetun
teorian, ”perhehoidon kolmion”, jossa perhehoitoon liittyviä olennaisia käsitteitä –
jaksamista, tukea ja suhdetta sijaislapseen – kuvataan suhteessa toisiinsa. Teorian mukaan
näillä kolmella eri tekijällä on vaikutteita ja seurauksia toisiin tekijöihin, tarkastelipa asiaa
minkä tahansa tekijän näkökulmasta. Kolmion avulla näiden käsitteiden välisiä yhteyksiä
voidaan hahmottaa suhteessa toisiinsa.
|
|---|