| Yhteenveto: | Opetushallitus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistivät alkuvuodesta 2017 kieltenopetuksen varhentamisen, kehittämisen ja lisäämisen kärkihankkeen osana hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen Uusi peruskoulu –ohjelmaa. Kielten opiskelu Suomessa on yksipuolistunut ja perusopetuksen kielitarjonta kaventunut. Kielten kärkihankkeen avulla pyritään monipuolistamaan kieltenopetusta ja vahvistamaan kielitaitoa. Vahemmilla on suuri vaikutus lastensa kieltenopiskeluun sekä kielivalintoihin, joten tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin vanhempien näkemyksiä ja toiveita kieltenopetuksen kehittämisestä. Aineisto on kerätty Opetushallituksen toimesta Vanhempainliiton ja Förbundet hem och skola rf:n jäsenvanhemmilta sähköisellä kyselylomakkeella. Analysoimme kyselyn kolmen avoimen kysymyksen vastauksia vanhempien näkemyksistä kieltenopetuksen kehittämisestä. Näihin kysymyksiin vastasi yhteensä 274 vanhempaa. Teemoittelimme vastauksista esiin nousseet kehitysehdotukset ja kvantifioimme aineiston selvittääksemme teemojen toistuvuuden. Lisäksi vertailimme eroja suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien vastausten välillä. Valtaosa vanhemmista varhentaisi kieltenopetuksen aloitusikää. Suuri osa kannatti myös suullisen kielitaidon painottamista opetuksessa, nykyistä laajempaa kielivalikoimaa, pakollisten tai valinnaisten kielten määrän lisäämistä sekä muutoksia opiskelussa käytettäviin työtapoihin. Vain suomenkieliset vastaajat ehdottivat ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Ruotsinkieliset vastaajat sen sijaan toivoivat ylimääräistä vierasta kieltä jo alaluokkien aikana. Kieltenopetusta on pyritty monipuolistamaan ja laadukkuutta lisäämään useiden erilaisten kielikoulutuspoliittisten hankkeiden avulla, mutta apurahojen loputtua sovittuihin tavoitteisiin ei ole pystytty sitoutumaan. Kehitysehdotusten toteuttaminen vaatii muutoksia valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason toiminnassa. Peruskoulun kieltenopetuksessa tehtävässä muutostyössä on kuitenkin huomioitava vaikutukset, jotka saattavat ulottua toisen ja kolmannen asteen koulutuksiin sekä työelämään.
|
|---|