"Varför mobbas vi av Finlands regering?" hur den finlandssvenska identiteten speglas genom en tidningsdebatt om vårdreformen

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksella on Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön identiteettiin. Tutkielma toteutettiin diskurssianalyysina, ja sen aineistona toimivat Vasabladetin mielipidekirjoitukset aiheesta. Analysoitavat diskurssit t...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ahola, Emmi
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:swe
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59279
Description
Summary:Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksella on Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön identiteettiin. Tutkielma toteutettiin diskurssianalyysina, ja sen aineistona toimivat Vasabladetin mielipidekirjoitukset aiheesta. Analysoitavat diskurssit tutkimuksessa olivat alueellisuus, äidinkieli perustuslaillisena oikeutena, potilasturvallisuus ja turvallisuudentunne sekä kritiikki poliitikkoja ja hallitusta kohtaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että keskustelu soteuudistuksesta on tunteikasta ja että se näkyy vahvasti Vaasan alueen ihmisten alueellisessa identiteetissä. Kielellä ja turvallisuudentunteella on vahva yhteys keskustelussa, ja niiden diskurssit kytkeytyvätkin vahvasti toisiinsa. Analyysissa korostui erilaisten pronominien käyttö alueellista identiteettiä vahvistavana seikkana (niin sanottu ”me-vastaan-muut-ajattelu”), äidinkielen tärkeyden korostus hoitotilanteissa sekä se, että hallitus ja sotesta päättävät henkilöt eivät samaistu siihen, miten mahdolliset uudistukset kirjoittajien mielestä vaikuttaisivat alueen ihmisiin. Tutkimusta vaikeutti se, että soteuudistus on edelleen kesken eikä sen etenemisestä voida olla varmoja. On myöskin todettava, että suomenruotsalaisen identiteetin eri komponentteja on vaikea eritellä tai määritellä, vaikka erilaiset identiteetin diskurssit nousivatkin materiaalista selkeästi. Aiheessa riittää vielä paljon mahdollisia jatkotutkimusaiheita, mutta tämä tutkielma toivottavasti kannustaa keskusteluun aiheesta.