Oppimisen laatu vieraskielisessä opetuksessa historian opintojakso SOLO-taksonomian avulla tarkasteltuna

Yrjänä, Marko. 2018. Oppimisen laatu vieraskielisessä opetuksessa - Historian opintojakso SOLO-taksonomian avulla tarkasteltuna. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 96 sivua liitteineen. Tämän tutkimuksen aiheena on oppimisen laatu vieraskielisessä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Yrjänä, Marko
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58723
Description
Summary:Yrjänä, Marko. 2018. Oppimisen laatu vieraskielisessä opetuksessa - Historian opintojakso SOLO-taksonomian avulla tarkasteltuna. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 96 sivua liitteineen. Tämän tutkimuksen aiheena on oppimisen laatu vieraskielisessä opetuksessa. Parhaimmillaan vieraskielinen opetus on enemmän kuin kielen opetuksen rikastamisen keino. Kun opetus toteutetaan integroiden sisältöä, vuorovaikutusta, ajattelua ja kulttuuria, se tuottaa hyviä tuloksia myös sisältöjen, ajattelun ja affektien suhteen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sisältöosaamisen ja ajattelun kehittymistä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui 20 kuudennen luokan oppilasta keskikokoisesta peruskoulusta, ja heidän osaamistaan mitattiin ennen englanninkielistä historian opintojaksoa ja sen jälkeen. Keskeisenä mittarina toimi esseevastausten arviointi SOLO-taksonomian avulla. Taustatietoina toimivat itsearviot kielellisestä osaamisesta ja kielen käytöstä, englannin ja historian arvosanat sekä Likert- tyyppisellä kyselyllä mitattu opiskeluasenne. Opintojakson aikana oppilaiden osaaminen kehittyi selvästi, suurimmalla osalla merkittävästi tai erittäin merkittävästi. Yhteyksiä taustatekijöihin pystyttiin aineistosta osoittamaan heikosti. Englannin arvosana vaikutti erityisesti lähtötasoon, historian arvosana taas heikommin päätöstasoon, ja asenne erityi- sesti parhaiten menestyneiden oppilaiden tuloksiin. Kaikkiaan luokan osaamista voidaan pitää tavanomaisena, kielitaitoa hyvänä ja asenteita positiivisina. Johtopäätöksenä oppilaat kehittyivät tiedoiltaan ja taidoiltaan, mutta heidän kehityksensä ei ollut huipputasoa yksiselitteisesti vieraskielisen opetuksen vuoksi. Taustatekijöiden ja erilaisten osaamistasojen tarkastelu vaatisi lisätutkimusta suuremmalla otoksella. Suurempi merkittävyys on tutkimuksessa käytetyllä mittarilla, Suomessa vain vähän tunnetulla SOLO-taksonomialla.