Syttymättömät kansankynttilät miksi opettajaopiskelija päätyy opettajankoulutuksen aikana valintaan olla tekemättä opettajan työtä?

Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden sitoutumista opettajaopintoihin ja opettajaopiskelijan opintopolun aikana ilmenneitä tekijöitä, joiden vuoksi tutkittava pitää vähintään epätodennäköisenä työskentelemistään opettajana. Opettajan työhön sitoutumatonta henkilöä kutsutaan tutkimuksess...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Sandvik, Anu
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58690
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden sitoutumista opettajaopintoihin ja opettajaopiskelijan opintopolun aikana ilmenneitä tekijöitä, joiden vuoksi tutkittava pitää vähintään epätodennäköisenä työskentelemistään opettajana. Opettajan työhön sitoutumatonta henkilöä kutsutaan tutkimuksessa nimellä ”Syttymätön kansankynttilä.” Tutkimuksen taustalla on Tinton (1975) interaktiivinen malli, jossa opiskelijan pysymistä opinnoissa tarkastellaan integraationa korkeakoulun akateemiseen ja sosiaaliseen systeemiin. Teoriataustaa täydennettiin identiteetin käsitteellä sosiaalisen konstruktivismin näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla (n=8). Ennen haastattelua tutkittavat täyttivät aikajanatehtävän, jonka tavoitteena oli auttaa orientoitumaan haastatteluun. Teemahaastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla etsimällä opettajankoulutukselle annettuja merkityksiä fenomenologis-hermeneuttisesti orientoituneena. Synteesiä rakentaessa jäsentynyttä kuvaa peilattiin Tinton malliin. Tinton malli täydennettiin kolmen kentän sitoutumisen malliksi, jonka mukaan opettajaopiskelijan sitoutuminen rakentuu kolmella rinnakkaisella kentällä (akateeminen, sosiaalinen ja ammatillinen). Tutkittavat jakautuivat kolmeen sitoutumistyyppiin sen perusteella, olivatko he sitoutuneet vai vieraantuneet näillä kentillä. Opettajankoulutuksen tulisi huomioida aiempaa paremmin akateemisen ja ammatillisen kulttuurin välinen kuilu. Ammatillisesti epävarmojen opettaja-opiskelijoiden kannalta eduksi olisi esimerkiksi avoimempi keskustelukulttuuri, jossa sallitaan työhön liittyvistä epävarmuuksista ja peloista puhuminen.