| Summary: | Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään miten suomalaiset eläkeyhtiöt hyödyntävät vastuullisen sijoittamisen strategioita ja miten ne eroavat toisistaan käytännön tasolla. Pääosin laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta eri eläkeyhtiön edustajaa, joiden näkemyksiin tutkimuksen johtopäätökset perustettiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastuullisen sijoittamisen käsitteelle ei vielä löydy yksiselitteistä määritelmää. Vastuullinen sijoittaminen nähdään yhtiöissä kuitenkin tärkeänä osana sijoituspäätöksentekoa, jossa salkunhoitajilla on tärkeä rooli. Julkisen ja yksityisen sektorin eläkeyhtiöiden suhtautumisessa vastuulliseen sijoittamiseen voidaan nähdä selvä ero. Julkisen sektorin organisaatioissa kannustimena toimii johdon ja omistajien mielipiteet, kun taas yksityisellä sektorilla vastuulliseen sijoittamiseen motivoi yhtiöiden välinen kilpailu. Eroja vastuullisessa sijoittamisessa voidaan nähdä myös omaisuusluokkien välillä ja voidaan todeta, että käytännön toteutuksen haasteellisuus vaihtelee paljon omaisuusluokkien välillä. Vastuullisen sijoittamisen strategioita hyödynnetään myös monella eri tavalla. Esimerkiksi kaikki haastatelluista yhtiöistä hyödynsivät poissulkemis-tekniikkaa, mutta kriteerit poissulkemiselle vaihtelivat suuresti. Kaikki yhtiöistä myös määrittelivät itsensä aktiivisiksi omistajiksi, mutta kuitenkin vain harva hyödynsi äänioikeuttaan kohdeyritysten yhtiökokouksissa. Tutkimus osoitti myös, että eläkeyhtiöt eivät juurikaan tee yhteistyötä toistensa kanssa. Julkisuuskuvan paraneminen ja suhde- ja tiedotustoiminta, mahdollisesti pienemmät riskit ja suuremmat tuotot sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vastuullisuustekijöiden edistäminen nähtiin eläkeyhtiöissä vastuullisen sijoittamisen mahdollisuuksina ja suurimpina haasteina ennakkoluulot, resurssipula, sopivien tuotteiden ja koulutuksen puute.
|
|---|