Opetus- ja ohjaushenkilöstön tuen tarve työelämän muutoksessa: ammatillisen koulutuksen reformi

Tämän artikkelimuotoisen pro gradu – tutkielman tarkoitus on selvittää ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemusten kautta, millaista tukea ja lisäkoulutusta he tarvitsisivat työelämän muutoksessa. Muutoksena tässä yhteydessä oli 1.1.2018 voimaan astunut ammatillisen koulutuksen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Manninen, Sanna
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58484
Description
Summary:Tämän artikkelimuotoisen pro gradu – tutkielman tarkoitus on selvittää ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemusten kautta, millaista tukea ja lisäkoulutusta he tarvitsisivat työelämän muutoksessa. Muutoksena tässä yhteydessä oli 1.1.2018 voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi, jonka toimesta uudistettiin niin lainsäädäntöä, rahoitusta kuin opetuskäytäntöjäkin. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se toteutettiin teema- ja avoimina haastatteluina syksyn 2017 aikana. Tutkimukseen osallistui toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöä Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelta yhteensä 417 henkilöä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opetus- ja ohjaushenkilöstö kokee tarvitsevansa tukea työelämän muutoksessa lisätietona ja -osaamisena, mutta tukea tarvitaan myös resursseina, positiivisena viestintänä ja avoimen keskustelun muodossa. Myös reformin myötä lisääntyvän työelämäyhteistyön kehittämiseen tarvitaan uusia innovaatioita ja toimintamalleja. Lisäkoulutukseen toivotut menetelmät tukevat sosiokonstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaisia vuorovaikutuksellisia ja yhteisöllisiä oppimisen tapoja. Reformin toimeenpaneminen vaatii aikaa sopeutumiseen, mutta myös rakenteellisia muutoksia. Työelämän muutos vaatii kulttuurista muutosta koulutusorganisaation sisällä, ennen kuin se saadaan juurrutettua osaksi koulutuksen järjestäjän toimintatapoja. Tämä edellyttää opetus- ja ohjaushenkilöstöltä muutoksiin sopeutumista.