| Summary: | Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille herätti runsaasti huomiota suomalaisissa ja kansainvälisissä medioissa syyskuussa 2013. 5,44 miljardin euron arvoisella yrityskaupalla oli suuri symbolinen merkitys Suomessa, sillä sen nähtiin päättävän yhden menestyksen aikakauden suomalaisessa yrityshistoriassa. Kauppa vietiin päätökseen keväällä 2014.
Tutkin työssäni Le Monde ja Le Figaro ‐sanomalehtien artikkeleissa esiintyvien adjektiivien subjektiivisuutta. Aineisto koostuu 35 artikkelista, jotka on julkaistu 3.9.2013 ja 24.3.2014 välisenä aikana. Artikkelien aiheet liittyvät Nokia‐kauppaan, Nokiaan ja sen avainhenkilöihin, Microsoftiin ja teknologia‐alaan. Aineisto sisältää
376 adjektiivia, jotka esiintyvät 861 kertaa.
Analyysi pohjautuu Catherine Kerbrat‐Orecchionin subjektiivisuusteoriaan, jonka mukaan adjektiivit voidaan jakaa niiden merkityksen mukaan objektiivisiin ja subjektiivisiin adjektiiveihin. Subjektiiviset adjektiivit jakautuvat edelleen affektiivisiin ja evaluatiivisiin adjektiiveihin. Näistä jälkimmäiset jaetaan vielä
aksiologisiin ja ei‐aksiologisiin. Semanttisen kategorisoinnin ohella adjektiivit luokiteltiin sen mukaan missä sanomalehdessä ne esiintyvät. Lisäksi adjektiivit jaettiin 13 eri temaattiseen luokkaan sen mukaan mihin ne viittaavat.
Työn tulokset osoittavat, että 45,1 % korpuksen adjektiiveista on objektiivisia ja 54,9 % subjektiivisia. Tuloksista selviää, että objektiivisten osuus on suurempi Le Figaro ‐lehden artikkeleissa, kun taas subjektiivisten osuudessa ei ilmene merkittäviä eroja eri sanomalehtien välillä. Tulokset osoittavat eri temaattisten ryhmien välillä olevan paljon vaihtelua subjektiivisuudessa. Subjektiivisten adjektiivien määrä on merkittävä ottaen huomioon korpuksen journalistisen viitekehyksen.
|
|---|