| Yhteenveto: | Kevät 2018
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia miten suomalaisten peruskoulujen ruotsin aineenopettajat eriyttävät opetusta yläkoulun ruotsin oppitunneilla oppilaiden yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Sen lisäksi, että selvitin millaisia konkreettisia opetuksen eriyttämismenetelmiä opettajat käyttivät, tutkin myös opettajien suhtautumista ja kokemuksia ajatuksesta kaikille yhteisestä koulusta, eli inkluusiosta. Tutkin myös lyhyesti opettajien ajatuksia aineenopettajan pedagogisista opinnoista.
Tämän laadullisen sisällönanalyysin aineistona oli viiden (5) ruotsin aineenopettajana yläkoulussa toimivan opettajan puolistrukturoidun kyselyni perusteella kirjoittamat vapaamuotoiset vastaukset. Aineiston kerääminen sähköpostitse tapahtui keväällä 2015. Tulokset osoittivat, että opettajat eriyttävät opetustaan käyttämällä erilaisia avoimia tehtäviä, joiden avulla jokainen oppilas voi toimia oman kielitaitotasonsa mukaan. Tulosten mukaan oppilaille mielekkäät tehtävät ja onnistumisen tunteen tuottaminen olivat opettajille tärkeitä seikkoja opetuksen onnistuneen eriyttämisen kannalta. Tulosten mukaan opettajat kokivat, että opetuksen eriyttäminen on hyvin tärkeää, mutta he mainitsivat resurssien puutteen sekä suurten, heterogeenisten ryhmäkokojen rajoittavan mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta eriyttävää opetusta. Opettajat näkivät inklusiivisen koulun pääosin positiivisena ja tavoiteltavana pedagogisena ratkaisuna.
Tulokset näyttivät, että kaikki alle kymmenen vuotta ruotsin aineenopettajana toimineista opettajista kokivat, etteivät aineenopettajaopinnot antaneet heille riittäviä valmiuksia kohdata oppilaita yksilöllisesti, kun taas kokeneemmat aineenopettajat eivät kritisoineet käymiään pedagogisia opintoja. Valtaosa aineenopettajan pedagogisia opintoja kritisoivista opiskeli vapaa-ajallaan erityispedagogiikkaa ja he toivoivatkin, että erityispedagogisia opintoja sisällytettäisiin aineenopettajan opintoihin. Tämän perusteella voidaan siis varovaisesti todeta, että kokemus tuo lisää itsevarmuutta ja valmiuksia kohdata erilaisia oppijoita, mutta samalla tarvetta aineenopettajan pedagogisten opintojen uudistamiseen on.
|
|---|