| Summary: | TIIVISTELMÄ
”KOULUHYVINVOINTI ON MONEN TEKIJÄN SUMMA”
Kouluyhteisön aikuisten näkemyksiä kouluhyvinvoinnista
Jaana Ahokas-Heikkinen
Sosiaalityön pro gradu –tutkielma
Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Ohjaaja: professori, YTT Aila-Leena Matthies
Syksy 2017
72 sivua ja 2 liitettä
_________________________________________________________________________
Suomessa koulussa viihtymättömyys on korostunut ja siksi se on aina ajankohtainen aihe. Työskentelen kouluyhteisössä, joten voin seurata oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia läheltä.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia käsityksiä kouluyhteisön aikuisilla on oppilaiden kouluhyvinvoinnista ja millaisilla keinoilla hyvinvointia voitaisiin parantaa. Tutkimuksen kohteena on yläkoulu Pohjois-Pohjanmaalta. Tarkoituksena on tarkastella kouluhyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä ja niistä koostuvia hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Keskeisenä teoreettisena perustana tutkimuksessa on Janhusen (2013) hyvinvoinnin teoria, joka sisältää oppilaiden näkökulmasta laaditut hyvinvoinnin ulottuvuudet. Tarkoitus on toistaa tutkimus aikuisten näkökulmasta.
Tutkimus on sosiaalityön tieteenalaan kuuluva kvalitatiivinen tutkimus ja näkökulma on aikuislähtöinen. Tutkimuksen aineiston muodostaa kouluyhteisön aikuisten kirjoitelmat (n=32). Tutkimuksessa koulun aikuisiin kuuluvat opettajat, opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, kuraattorit ja koulunkäynnin ohjaajat. Kirjoitelmissa vastattiin kysymyksiin, mistä oppilaan hyvinvointi koulussa koostuu ja mistä asioista ja tekijöistä oppilaan hyvinvointi on riippuvainen. Aineisto kerättiin käyttämällä ainekirjoitusmenetelmää ja tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Tulokset esitetään osatekijöiden muodostamina ulottuvuuksina ja tekstiä elävöittämään käytetään suoria lainauksia.
Koulun aikuisten näkemyksissä yhteinen tekijä on se, että hyvinvoinnin ulottuvuuksista yhteisöllisyys vaikuttaa eniten oppilaan kouluhyvinvointiin. Hyvinvoinnin osatekijöistä korostuvat sosiaaliset suhteet ja niistä erityisesti oppilaiden keskinäiset suhteet. Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi ja lisä aikaisempaan tutkimukseen on se, että koulun aikuisten näkökulma sisältää käsityksen oppilaan hyvinvoinnin liittymisestä laajempaan kontekstiin kuin pelkästään kouluympäristöön. Janhusen tunnistaman viiden ulottuvuuden lisäksi tästä aikuisia koskevasta aineistosta voitiin tunnistaa kuudes ulottuvuus eli koulun ulkopuoliset kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voi todeta, että koulun aikuisten mielestä oppilaan kouluhyvinvointiin vaikuttavat eniten sosiaaliset suhteet ja koulun ulkopuoliset tekijät. Keskeiseksi osatekijäksi hyvinvoinnin ulottuvuuksissa tulivat vertaissuhteet.
Asiasanat: hyvinvoinnin ulottuvuudet, kouluhyvinvointi, koulun aikuiset, vertaissuhteet, yhteisöllisyys
Suomessa koulussa viihtymättömyys on korostunut ja siksi se on aina ajankohtainen aihe.
Työskentelen kouluyhteisössä, joten voin seurata oppilaiden ja koko kouluyhteisön
hyvinvointia läheltä.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia käsityksiä kouluyhteisön aikuisilla on
oppilaiden kouluhyvinvoinnista ja millaisilla keinoilla hyvinvointia voitaisiin parantaa.
Tutkimuksen kohteena on yläkoulu Pohjois-Pohjanmaalta. Tarkoituksena on tarkastella
kouluhyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä ja niistä koostuvia hyvinvoinnin ulottuvuuksia.
Keskeisenä teoreettisena perustana tutkimuksessa on Janhusen (2013) hyvinvoinnin teoria,
joka sisältää oppilaiden näkökulmasta laaditut hyvinvoinnin ulottuvuudet. Tarkoitus on
toistaa tutkimus aikuisten näkökulmasta.
Tutkimus on sosiaalityön tieteenalaan kuuluva kvalitatiivinen tutkimus ja näkökulma on
aikuislähtöinen. Tutkimuksen aineiston muodostaa kouluyhteisön aikuisten kirjoitelmat
(n=32). Tutkimuksessa koulun aikuisiin kuuluvat opettajat, opinto-ohjaajat,
terveydenhoitajat, kuraattorit ja koulunkäynnin ohjaajat. Kirjoitelmissa vastattiin
kysymyksiin, mistä oppilaan hyvinvointi koulussa koostuu ja mistä asioista ja tekijöistä
oppilaan hyvinvointi on riippuvainen. Aineisto kerättiin käyttämällä
ainekirjoitusmenetelmää ja tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.
Tulokset esitetään osatekijöiden muodostamina ulottuvuuksina ja tekstiä elävöittämään
käytetään suoria lainauksia.
Koulun aikuisten näkemyksissä yhteinen tekijä on se, että hyvinvoinnin ulottuvuuksista
yhteisöllisyys vaikuttaa eniten oppilaan kouluhyvinvointiin. Hyvinvoinnin osatekijöistä
korostuvat sosiaaliset suhteet ja niistä erityisesti oppilaiden keskinäiset suhteet.
Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi ja lisä aikaisempaan tutkimukseen on se, että koulun
aikuisten näkökulma sisältää käsityksen oppilaan hyvinvoinnin liittymisestä laajempaan
kontekstiin kuin pelkästään kouluympäristöön. Janhusen tunnistaman viiden ulottuvuuden
lisäksi tästä aikuisia koskevasta aineistosta voitiin tunnistaa kuudes ulottuvuus eli koulun
ulkopuoliset kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voi todeta, että koulun aikuisten mielestä oppilaan
kouluhyvinvointiin vaikuttavat eniten sosiaaliset suhteet ja koulun ulkopuoliset tekijät.
Keskeiseksi osatekijäksi hyvinvoinnin ulottuvuuksissa tulivat vertaissuhteet.
|
|---|