Moninkertaiset mestarit musiikkialan opettajien koulutuspolut rakenteistumisen teorian heijastumana

Maisterintutkielmani lähtökohtana on selvittää, millainen on musiikkialan opettajien koulutus Giddensin (1984a; 1984b) rakenteistumisen teorian heijastumana, niin yhteiskunnallisena kuin koulutuspoliittisena ilmiönä. Hypoteesini on, että koulutuspoliittisista ja opintososiaalisista syistä rinnak...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kuosmanen, Reetta
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55448
Kuvaus
Yhteenveto:Maisterintutkielmani lähtökohtana on selvittää, millainen on musiikkialan opettajien koulutus Giddensin (1984a; 1984b) rakenteistumisen teorian heijastumana, niin yhteiskunnallisena kuin koulutuspoliittisena ilmiönä. Hypoteesini on, että koulutuspoliittisista ja opintososiaalisista syistä rinnakkaisiin, peräkkäisiin ja samanaikaisiin (saman asteen) tutkintoihin johtaviin koulutuksiin on ollut mahdollista osallistua. Tämä on tuottanut monikelpoisia, musiikkialan moniosaajia; moninkertaisia mestareita. Tutkimusotteeni on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusmenetelmäni on teoriaohjautunut sisällönanalyysi. Tutkimusaineistoni koostuu laajasta, normipainotteisesta sekundääriaineistosta. Anthony Giddensin rakenteistumisen teoria (Giddens 1984a; 1984b) toimii kehikkona ja peilinä sille, kuinka rakenteet, järjestelmä ja niissä toimivien ihmisen käyttäytyminen ovat ohjanneet kouluttautumaan monikertaisiksi mestareiksi. Rakenteistumisessa on kyse rakenteiden ja järjestelmien vuorovaikutussuhteista ja niiden paikantamista uusintamisen kohteista. Musiikkia opettavien koulutuspolku rakenteistuu opettajuuden ja aineenopettajuuden kerrostuneista käsityksistä, aineenopettajuuden ja musiikkipedagogien eriytyneistä koulutuspoluista, musiikin merkityksen nostamisesta inhimillisen kasvun ja oppimisen edistäjänä, työn sirpaloitumisesta, tuntikehyksestä, koulutuksen talouskriisistä ja kelpoisuusehtojen monipolvisuudesta johtuen sekä kasvatus- ja musiikkikasvatusyhteisön keskinäisen lobbaushegemonian puutteesta. Näistä paikannetuista vuorovaikutuksen kohdista löytyvät musiikkia opettavien sujuvamman koulutuspolun kehittämisen mahdollisuudet.