| Summary: | Suullisen kielitaidon testaaminen on ollut monien vuosien ajan tapetilla Suomen lukio-opetuksen parissa. Keskusteluja eri tahojen välillä on käyty tiheään ja varsinkin viime vuosina suullisen kokeen lisääminen osaksi ylioppilastutkintoa on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi. Tätä prosessia on kiihdyttänyt erityisesti elokuussa 2016 käyttöönotettu uusi opetussuunnitelma, joka vahvasti painottaa tavoitteissaan suullisen kommunikaation taitoja elämän eri osa-alueilla. Suulliselle kielitaidolle on suuri kysyntä työelämässä ja täten kirjallisten taitojen on tehtävä tilaa suulliselle kielitaidolle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden näkökulmasta, miten englannin kielen suullisen kielitaidon opetus näkyy käytännössä tunneilla uuden opetussuunnitelman näkökulmasta ja mitä ajatuksia oppilailla on tulevaisuudessa toteutettavasta suullisen kielitaidon ylioppilaskokeesta. Oppilaiden henkilökohtaisia asenteita ei ole tällä saralla tutkittu paljon eikä kovin syvällisesti, joten tämän tutkimuksen tarkoitus oli saada heidän äänensä kuuluviin.
Tutkimukseen osallistui 30 lukion kolmannen vuoden opiskelijaa kahdesta eri lukiosta Suomessa. Tutkimus toteutettiin anonyymina kyselytutkimuksena, joka sisälsi 20 Likert-asteikon kysymystä ja 3 avointa kysymystä. Likert-kysymyksissä vastausvaihtoehdoissa 1 vastasi ”Täysin eri mieltä”-vastausta ja 5 ”Täysin samaa mieltä”-vastausta. Tutkimus toteutettiin tammikuun 2017 lopussa.
Tuloksista selvisi, että lukion englannin suullisten harjoitusten määrä on lisääntynyt jonkin verran opetuksessa, mutta tehtävien laatu on vielä alkutekijöissään. Opiskelijat kokivat, että tehtävät eivät ole tarpeeksi haasteellisia eikä niitä oteta tosissaan. Oppilaat painottivat, että suulliseen tuottamiseen ei kannusteta tarpeeksi ja keskustelu on harvoin spontaania tai sovellettua. Suullisesta ylioppilaskokeesta opiskelijoilla oli vaihtelevia mielipiteitä, mutta valtaosa oli skeptisiä joko kokeen toteutuksesta, tasapuolisuudesta tai arvioinnista. Oppilaat kokivat, että suullinen koe voisi olla tarpeellinen, mutta he eivät olleet varmoja palvelisiko se kaiken tasoisia opiskelijoita.
Näitä tuloksia voidaan käyttää hyödyksi suunnitellessa suullisia oppimissisältöjä lukion kursseille. On myös tärkeätä huomioida opiskelijoiden mielipiteet, kun suullista kielitaitokoetta suunnitellaan. Jotta suullinen koe on mahdollinen, on sillä oltava kaikkia opiskelijoita palvelevat arviointikriteerit ja selkeä, rento toteutus.
|
|---|