Työaikakonvergenssi yhdentyvässä Euroopassa havaintoja vuosilta 1995-2015

Tutkimuksessa analysoidaan työaikojen konvergenssia Euroopassa ajanjaksolla 1995–2015. Lisäksi tarkastellaan aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla, ovatko tämän tutkimuksen konvergenssitulokset yhdensuuntaisia tuottavuuden ja palkkojen kehityksen kanssa. Työaikakonvergenssia testataan poikittaismene...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lavaste, Konsta
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53851
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessa analysoidaan työaikojen konvergenssia Euroopassa ajanjaksolla 1995–2015. Lisäksi tarkastellaan aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla, ovatko tämän tutkimuksen konvergenssitulokset yhdensuuntaisia tuottavuuden ja palkkojen kehityksen kanssa. Työaikakonvergenssia testataan poikittaismene- telmillä, joita ovat s- ja b-konvergenssimenetelmät. b-konvergenssia tutkitaan sekä absoluuttisessa että ehdollisessa mielessä. Ehdollisessa konvergenssissa otetaan kiinteiden maakohtaisten vaikutusten lisäksi huomioon osa-aikatyön ja naisten työssäkäynnin yleisyys. Estimointi tehdään käyttämällä Eurostatin työ- voimatutkimuksen tilastoja keskimääräisistä todellisista viikkotyötunneista. Empiiristen tulosten perusteella keskimääräiset viikkotyöajat ovat s- ja b-kon- vergoituneet Euroopassa. Kokonaistason tarkastelun lisäksi tarkastellaan erik- seen sekä naisten ja miesten että osa-aikaisten ja kokoaikaisten työllisten työai- kakonvergenssia. Osajoukot ovat b-konvergoituneet kaikissa maaryhmissä. Myös kaikkien osajoukkojen s-konvergenssia on havaittavissa lähes kaikissa maaryhmissä. Osa-aikaisten työllisten konvergoitumiskehitys vanhoissa jäsen- maissa sekä EU:n ulkopuolisissa sisämarkkinamaissa poikkeaa Euroopan kon- vergoitumistrendistä, sillä osa-aikaisten viikkotyötunnit eivät ole konvergoitu- neet näissä maaryhmissä. Toinen poikkeus ovat naispuoliset työlliset uusissa jä- senmaissa ja EU:n ulkopuolisissa sisämarkkinamaissa. Absoluuttinen b-konver- genssi on ollut maaryhmästä riippumatta heikompaa kuin ehdollinen b-konver- genssi. Tulokset ovat yhdenmukaisia tuottavuus- ja palkkakonvergenssien kanssa, sillä aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan myös työn tuotta- vuus ja nimelliset palkat ovat konvergoituneet Euroopassa.