"Bilingual is our identity" exploring identity construction in bilingual families

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on tarkastella kahden kaksikielisen perheen jäsenten identiteetin rakentumista. Vaikka kaksikielisyyttä perheissä on tutkittu laajalti, identiteetin rakentumisen näkökulmasta tutkimuksia on suhteellisen vähän. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tavoi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ylänkö, Minna
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53779
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on tarkastella kahden kaksikielisen perheen jäsenten identiteetin rakentumista. Vaikka kaksikielisyyttä perheissä on tutkittu laajalti, identiteetin rakentumisen näkökulmasta tutkimuksia on suhteellisen vähän. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tavoitteena oli selvittää miten perheenjäsenet kuvaavat identiteettiään ja identifioituvat kieliinsä sekä millaisia identiteettejä he rakentavat itselleen. Identiteettiin liittyen, tukielma halusi myös vastata kysymyksiin kielen käytöstä sekä tunteiden ilmaisemisesta. Tutkielma myös tarkastelee mahdollisia eroja ja yhtäläisyyksiä identiteettien välillä sukupolvien sekä sisarusten kesken. Lähtökohtana tutkielmassa on, että kieli ja identiteetti ovat erottamattomat ja identiteetti rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; kun perheenjäsenet kuvaavat identiteettiään, he samalla luovat uusia merkityksiä sekä rakentavat identiteettiään. Kaksikielisyyden määritelmä painottuu enemmän kahden kielen jatkuvaan käyttöön, kielten yhtäläisen osaamisen sijaan. Tutkielman aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin skypen välityksellä. Aineiston analyysimenetelminä käytetään laadullista sekä temaattista analyysia sekä näiden lisäksi identiteettiä tarkstellaan diskurssianalyyttisesta lähtökohdasta, minkä mukaan kieli nähdään todellisuuden kuvana tai itse todellisuutta rakentavana tekijänä. Tutkimustulokset osoittavat, että molempien perheiden natiivit englannin kielen puhujat, äidit, identifioituvat vahvemmin englannin kuin suomen kieleen. Toinen äideistä rakensin myös erittäin vahvan kanadalaisen kulttuurisen identiteetin itselleen. Suomalaiset isät puolestaan kuvasivat itseään hyvin kaksikielisinä. Kaikki lapset identifioituivat voimakkaasti molempiin kieliin sekä kulttuureihin, lukuunottamatta yhtä, jonka kielellinen ja kulttuurinen identiteetti oli vahvasti suomalainen. Kaikki perheenjäsenet olivat jokseenkin sitä mieltä, että äidinkieli on myös tunnekieli, mutta monet kokivat myös pystyvänsä ilmaisemaan toisella kielellään tunteitaan. Sisarusten sekä sukupolvien välisiä eroja identiteeteistä löytyi myös.