| Yhteenveto: | Suvi Simonen. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten nopean nimeämisen ja lukemisen taidot
1. ja 2. luokalla. Erityispedagogiikan pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden
laitos, 2017. 57 sivua, 2 liitettä.
Sisäkorvaistute on kuulon apuväline, jonka avulla saadaan kuuloaistimuksia ärsyttämällä
kuulohermoa sähköisesti. Sisäkorvaistutteen avulla moni vaikeasti kuulovammainen lapsi
pystyy omaksumaan puhutun kielen, mutta kehityksen tasossa on havaittavissa eroja. SI-
lasten taitoprofiilit ovat yksilölliset, sillä esimerkiksi implantointi-iällä, fonologisella ja sa-
nastollisella kehityksellä, auditiivisella ja visuaalisella muistilla sekä puheen ymmärtämisellä
on yhteyttä SI-lasten lukemaan oppimisen prosessiin. Varhain implantin saaneet lapset ovat
pärjänneet hyvin sanastotesteissä mutta fonologisia prosesseja ja nopeaa nimeämistä mittaa-
vissa testeissä SI-lapset eivät ole yltäneet kuulevien ikäverrokkiensa tasolle. Lukutaidon
taustalla olevista kognitiivisista taidoista alkavan lukutaidon ja erityisesti kirjaintuntemuksen
kehitykseen vaikuttavat tutkimusten mukaan vahvimmin fonologinen tietoisuus ja fonologi-
nen muisti sekä nopean nimeämisen taidot. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
suomenkielisten sisäkorvaistutteita käyttävien lasten nopean nimeämisen ja lukemisen suju-
vuuden taidon kehitystä ensimmäisen ja toisen luokan aikana.
Tutkimukseen osallistui kaksitoista sisäkorvaistutelasta. Yhdelläkään tutkituista SI –
lapsista ei ollut liitännäisvammoja. Tutkituista SI-lapsista seitsemän kävi koulua tavallisella
luokalla ja neljä kävi erityiskoulua ja yksi oli lähikoulussa pienluokalla. Tutkimusta varten
nimeämisnopeutta arvioitiin yksittäisten kirjainten nimeämisen ja sanojen sarjallisen nimeä-
misen tehtävillä (RAN). Lukemisen sujuvuutta arvioitiin Lukilasse luettavien sanojen osa-
testillä, jossa tutkittavia pyydettiin lukemaan listalla näkyvät sanat niin nopeasti ja tarkasti
kuin hän osaa. Lukemisen sujuvuutta arvioitiin myös käyttäen suomalaista sovellusta
TOWRE-testin epäsanojen lukemisen osatestistä. Epäsanatesti toteutettiin toisen luokan ke-
väällä. Tämän tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen IBM SPSS Statistics 20 – ohjelmaa.
Saatuja tuloksia verrattiin normiaineistoon nopean nimeämisessä ja lukusujuvuudessa.
Tässä tutkimuksessa mukana olleiden SI-lasten nopean nimeämisen ja lukemisen suju-
vuuden taidot eivät täyttäneet ikäodotuksia, vaikkakin lasten taitotasoissa oli havaittavissa
suurta yksilöllistä vaihtelua. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että kahta sisäkorvaistu-
tetta käyttävien lasten kielelliset taidot ovat kehittyneet paremmin yhtä istutetta käyttäviin
lapsiin verrattuna. Lisäksi lyhyt ensimmäisen ja toisen sisäkorvaistutteen käyttöönoton aika-
väli näyttäisi olevan yhteydessä parempiin puhutun kielen tuloksiin. SI-lasten kielenkehitystä
on vielä toistaiseksi tutkittu melko vähän. Tutkimukset ovat kuitenkin antaneet jo näyttöä
siitä, että kuulovammaisen lapsen puheenkehityksen edistyminen on keskimäärin sitä nope-
ampaa, mitä varhaisemmin lapsi on implantoitu. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti SI-lasten
nimeämis- ja lukemisprosesseista ja siitä, mistä kognitiivisista ja kielellisistä osatekijöistä
tämä prosessi koostuu.
|
|---|