Erilaisten voimaharjoitteluohjelmien vaikutus luurankolihasten hypertrofiaan

Tutkittiin kolmen erilaisen voimaharjoitteluohjelman vaikutusta luurankolihasten hyper- trofiaan ja voimantuottoon lähes harjoittelemattomilla koehenkilöillä. 14 miestä harjoitti kuuden viikon ajan koko vartaloa kolme kertaa viikossa siten, että kukin lihasryhmä treenattiin kerran viikossa. Harjoi...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Laine, Vesa
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2005
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52873
Description
Summary:Tutkittiin kolmen erilaisen voimaharjoitteluohjelman vaikutusta luurankolihasten hyper- trofiaan ja voimantuottoon lähes harjoittelemattomilla koehenkilöillä. 14 miestä harjoitti kuuden viikon ajan koko vartaloa kolme kertaa viikossa siten, että kukin lihasryhmä treenattiin kerran viikossa. Harjoitteluohjelmien tavoitteet eri ryhmissä olivat: 1. kesto- voiman lisääminen 2. hypertrofia 3. maksimivoiman lisääminen. Harjoitusliikkeet olivat kaikilla samat ja muuttujia olivat painot, sarjojen toistomäärät sekä sarjojen väliset pa- lautusajat. Jokaisen sarjan painot määritettiin etukäteen koko kuuden viikon ajaksi en- nen harjoittelujaksoa tehtyjen 1RM-tulosten perusteella. Lihasten hypertrofia ja pennaa- tiokulmat määritettiin ultraäänikuvausten perusteella. Olkavarren ja reiden ympärysmi- tat sekä kehon rasvaprosentti mitattiin ja harjoittelua kontrolloitiin sykemittarin avulla. Harjoitusjaksonaikaista ravitsemusta ei ohjeistettu eikä seurattu. Polven ojentajien uni- lateraalinen isometrinen voimantuotto kasvoi maksimivoimaryhmässä 15,7 % (± 3,7 %, p < 0,001), hypertrofiaryhmässä 11,5 % (± 5,8 %, p < 0,001) ja kestovoimaryhmässä 5,9 % (± 7,1 %, p < 0,001). Vastus lateralis- ja vastus intermedius –lihasten yhteenlaskettu tilavuus kasvoi kestovoimaryhmässä 28,3 % (± 8,6 %, p < 0,001), maksimivoimaryh- mässä 21,4 % (± 14,9 %, p < 0,001) ja hypertrofiaryhmässä 19,6 % (± 11,7 %, p < 0,001). Vastus lateralis –lihaksen pennaatiokulmat kasvoivat kestovoimaryhmässä 28,9 % (± 12,7 %, p < 0,001), hypertrofiaryhmässä 18,5 % (± 10,1 %, p < 0,001) ja maksi- mivoimaryhmässä 17,2 % (± 9,2 %, p < 0,001). Biceps brachii – ja brachialis –lihasten yhteenlaskettu tilavuus kasvoi maksimivoimaryhmässä 23,2 % (± 15,9 %, p < 0,001), kestovoimaryhmässä 21,1 % (± 4,6 %, p < 0,001) ja hypertrofiaryhmässä 12,3 % (± 6,7 %, p < 0,001. Ryhmien välillä hypertrofiassa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Kestovoimaryhmä saavutti kokonaisuutena parhaat hypertrofiset tulokset, mutta vähäi- sen koehenkilömäärän vuoksi on oltava varovainen tehtäessä johtopäätöksiä näiden har- joitusohjelmien vaikutusten eroista. Perimä ja ravitsemus sekä liikkeiden suoritustek- niikka ja –nopeus ovat kontrolloimattomia tekijöitä, joilla on kuitenkin suuri vaikutus hypertrofisiin tuloksiin.