Tyylin käsite ja sen rajauksen ongelmat Gérard Genetten esseessä "Style and signification"

Tutkielman kohteena on tyylin käsite ja sen rajaukseen liittyvät ongelmat. Aineistona toimii Gérard Genetten essee ”Style and signification”, jota Suomessa ei ole aiemmin tutkittu. Genetten essee lähestyy tyylin käsitettä semanttisesta näkökulmasta, mikä on kirjallisuudentutkimukselle harvinaista. T...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Vartiainen, Jyri
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Art and Cultural Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51637
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman kohteena on tyylin käsite ja sen rajaukseen liittyvät ongelmat. Aineistona toimii Gérard Genetten essee ”Style and signification”, jota Suomessa ei ole aiemmin tutkittu. Genetten essee lähestyy tyylin käsitettä semanttisesta näkökulmasta, mikä on kirjallisuudentutkimukselle harvinaista. Tyyliä voidaan pitää edelleen yhtenä kirjallisuudentutkimuksen peruskysymyksistä, mutta sitä tarkastellaan harvoin abstraktina teoreettisena käsitteenä niin kuin tutkielmassa tehdään. Työssä tuodaan esille useita tyylin käsitteen taustaoletuksia, joita tutkitaan kriittisesti. Työn tutkimuskysymyksenä ovat tyylin käsitteen rajaukseen liittyvät ongelmat. Kun tyylin käsite irrotetaan tietyn kirjoittajan tai esimerkiksi tyylisuunnan rajoittamasta kehikosta, syntyy kysymys siitä, mitä kaikkea tyylin käsite kaikessa laajuudessaan pitää sisällään ja miten sitä tulisi rajata. Työn parafraasi-osio esittelee Genetten tyylikäsityksen. Kommentaari koostuu siihen tehdyistä kriittisistä huomioista. Työn kommentaari-osion tutkimustuloksena on argumentti holistisen tyylikäsityksen puolesta, jossa on otettava huomioon tekstin laajemmat rakenteet, mikäli aikoo tehdä päätelmiä sana- ja virketasolla. Toisena oleellisena tutkimustuloksena on se, että tyyliä ei voi formalisoida minkä tahansa tekstin aspektiksi. Työn sivujuonteena kulkeva modernismin käsite ja sen kirjailijaesimerkit tuovat esille näkemyksen, jossa kirjallisuus on se diskurssi, missä tyylin käsitteeseen liittyvät kysymykset esiintyvät intensiteetiltään kaikkein voimakkaimpina.