| Yhteenveto: | Julkishallinto tarjoaa avointa dataa kansalaisten sekä muiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Tietovarojen parempi hyödyntäminen ja uudet toimintamuodot
ja – tavat tiedon hankinnassa ja käsittelyssä muovaavat julkishallinnonkin palveluita. Joukkoistaminen on tässäkin kontekstissa tulevaisuudessa yhä vahvemmin
nähtävissä.
Sähköisistä palveluista aiheutuvista kustannuksista sekä hyödyistä, säästöistä ja
tuloista palveluntarjoajalle tarvitaan laskettua sekä kartoitettua tietoa. Mahdollisimman tarkka, ajantasainen tieto sekä toiminnan ohjaaminen talouden seurantaan perustuen on edellytys sähköisten palveluiden ylläpidolle ja kehittämiselle.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuudesta menetelmiä, välineitä ja malleja
sähköisten palveluiden talouden osatekijöiden tunnistamiseen, määrittämiseen
sekä laskemiseen. Tietojärjestelmän arvonmuodostumista voidaan arvioida erilaisilla arvonluontimalleilla, elinkaaritarkastelulla tai sähköisten palveluiden
taustalla olevien prosessien kautta. Kustannuslaskentaan soveltuu osittain samojen tarkastelunäkökulmien käyttö sekä erilaiset investoinnin laskentamallit.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella ja sen tavoite oli koostaa kirjallisuutta apuna käyttäen väline (konstruktio) kustannushyötyanalyysiin.
Tavoite välineelle on, että sen avulla kustannukset ja hyödyt tunnistetaan, toimintaa voidaan ohjata ja kehittää ja että sen sisältämät asiat ovat ymmärrettäviä
ja helposti koostettavia.
Tutkimuksessa luotua arviointimallia koestetaan Envibase-hankkeen (Suomen
ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon tietojärjestelmähanke) veden laadun seurantaan liittyvän sähköisen palvelun tapauksessa.
|
|---|