| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko vapaa-ajan harrastamisella, harrastusten määrällä, tai erityisesti liikunta- tai musiikkiharrastuksella yhteyttä ensimmäisen luokan oppilaiden lukemisen ja matematiikan oppijaminäkuviin. Lisäksi haluttiin selvittää ovatko mahdolliset yhteydet erilaisia tytöillä ja pojilla. Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen -tutkimusta. Tutkimuksessa oli mukana 150 ensimmäisen luokan oppilasta. Lasten oppijaminäkuvat kartoitettiin ensimmäisen luokan syksyllä ja keväällä. Samoina ajankohtina testattiin lasten taidot matematiikassa ja lukemisessa. Harrastustiedot kerättiin vanhemmilta. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin kovarianssianalyysia ja toistettujen mittausten varianssianalyysia. Tulokset osoittavat, että koulunkäynnin alussa harrastaminen on yhteydessä poikien lukemisen oppijaminäkuvaan. Ensimmäisen luokan syksyllä oppijaminäkuva oli parempi pojilla, joilla ei ollut harrastuksia. Kouluvuoden aikana harrastuksissa käyvien poikien lukemisen oppijaminäkuva parani saavuttaen kevääseen mennessä toisten tason. Liikuntaa harrastavilla pojilla lukemisen oppijaminäkuva parani kouluvuoden aikana liikuntaa harrastamattomiin poikiin verrattuna. Liikuntaa harrastavien tyttöjen lukemisen oppijaminäkuva oli syksyllä parempi kuin tytöillä, jotka eivät harrastaneet liikuntaa. Ensimmäisen kouluvuoden aikana matematiikan oppijaminäkuva laski oppilailla, joilla oli harrastus (vs. ei harrastuksia), kaksi tai useampia harrastuksia, liikuntaharrastus tai joilla ei ollut musiikkiharrastusta. Musiikkia harrastavien oppilaiden matematiikan oppijaminäkuvassa ei tapahtunut muutosta. Oppijaminäkuvan laskusta huolimatta harrastavien oppilaiden matematiikan oppijaminäkuva oli keväällä parempi kuin oppilailla, joilla ei ollut harrastuksia. Harrastukset näyttäisivät suojaavan jossain määrin matematiikan oppijaminäkuvan laskulta. Yksittäiselläkin harrastuksella voi tukea lapsen oppijaminäkuvaa ja auttaa lasta ylläpitämään positiivisempaa käsitystä itsestään oppijana myös tehtävien vaikeutuessa.
|
|---|