| Yhteenveto: | Uusi kuntalaki hyväksyttiin keväällä 2015. Työssä tarkasteltiin kuntalain edellyttämää osallistumista ja strategiatyötä puheviestintätieteen näkökulmasta. Tavoitteena oli kuvata ja analysoida kansalaisosallistumista kunnissa ja tarkastella, miten tietoa toimivasta vuorovaikutuksesta voidaan hyödyntää osallistumisen suunnittelussa, johtamisessa ja strategiatyössä. Työssä pyrittiin selvittämään, millaiset vuorovaikutuskäytänteet tukevat kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Taustalla ovat organisaatioviestinnän, johtamisviestinnän, interpersonaalisen ja ryhmäviestinnän kontekstit. Keskiössä olivat sellaiset puheviestinnän teoriat ja dialogiset menetelmät, joissa vuorovaikutuksen avulla rakennetaan yhteisiä merkityksiä ja demokraattisempaa kansalaisosallistumista.
Työssä etsittiin, millaisissa osallistuja- ja vuorovaikutusrooleissa kuntalainen esiintyy kuntalaissa. Näitä löytyi seitsemän. Kuhunkin rooliin esiteltiin soveltuvia dialogisia menetelmiä. Kuntalaisten osallistuminen jaoteltiin myös sen mukaan, onko sen järjestäminen kunnalle lain velvoittamaa vai vapaaehtoista ja onko toiminta jatkuvaa vai tapauskohtaista. Näistä luotiin nelikenttä, jonka lohko ”jatkuva, vapaaehtoinen osallistuminen” nimettiin ja määriteltiin seuraavasti: ”kuntalaisten tarpeiden aktiivinen ymmärtäminen on jatkuvaa, ennakoivaa, suunnitelmallista, vuorovaikutteista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa, ammattitaitoisesti toteutettua toimintaa, jossa kuntaorganisaatio ja luottamushenkilöt (valmistelijat ja kuntapäättäjät) tulevat tietoisiksi kuntalaisten (asukkaat, yritykset, järjestöt) tarpeista suhteessa kunnan palveluiden ja rakennetun ympäristön kehittämiseen.”
Perinteisen strategiaprosessin rinnalle esiteltiin kuntastrategian laadinnan iteratiivinen malli, jossa strategia syntyy vähitellen vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Strategiatyöhön liittyy keskeisesti osallistumisen johtaminen, mittaaminen ja arviointi. Osallistavat, dialogiset vuorovaikutuskäytänteet auttavat ehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja. Niiden kautta voidaan myös vahvistaa toimijoiden keskinäistä luottamusta.
|
|---|