| Yhteenveto: | Tutkimus tarkastelee Jyväskylän yliopistossa työskentelevien opettajankouluttajien ja opettajankoulutuksesta valmistuneiden luokanopettajien kokemuksia koulutuksen aikana kehittyvästä asiantuntijuudesta. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää, millaisia merkityksiä vastaajat muodostavat opettajankoulutuksen tavoitteisiin, tehtävään ja opettajan asiantuntijuuden ehtoihin liittyen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja haastattelurunko rakentui Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelman (2010-2014) sisältämien tavoitteiden, kompetenssien, ympärille.
Tutkimusaineisto kerättiin syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Vastaajista kolme on Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajakou-lutuksesta valmistunutta luokanopettajaa, joilla oli haastatteluvaiheessa 1-3 vuotta työkokemusta luokanopettajana toimimisesta. Lisäksi haastateltiin kol-mea Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella työskennellyttä opetta-jankouluttajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä teoriasidonnaisen sisällön-analyysin että diskurssianalyysin mahdollistamin keinoin. Opettajankoulutuk-sessa kehittyvää asiantuntijuutta tarkasteltiin tutkimusaineistosta esiin nouse-vien ilmiöiden ja teemojen näkökulmasta. Diskurssianalyysin avulla pyrittiin syventämään analyysia siten, että käsitysten ja merkitysten tutkimisen ohella keskityttiin tarkastelemaan tapoja, joiden avulla merkityksiä tuotetaan.
Opettajankoulutuksen koettiin kehittävän opettajuuteen liittyvää asian-tuntijuutta teoreettisen tietämyksen ja eettisen toimijuuden osalta. Pedagogi-nen ja vuorovaikutuksellinen osaaminen saivat osakseen myös sisäsyntyisen opettajuuden merkityksiä. Asiantuntijatiedon keskeinen perusta, pedagoginen osaaminen, liitettin vahvasti osaksi opetusharjoitteluita, vaikkakin opintojen kontekstit harjoitteluineen koettiin työtodellisuuden tavoittamisen näkökul-masta osin riittämättöminä. Koulutukselta toivottiin luokanopettajan koko-naisvaltaisen työnkuvan tavoittamisen lisäksi mahdollisuuksia koulutodelli-suuden sisältämän elämismaailman perusteellisempaan ymmärtämiseen. Opet-tajankouluttajat määrittelivät opettajankoulutuksen tavoitetta ja tehtävää kou-luun kohdistuvien muutos- tai säilytyspyrkimysten kautta. Luokanopettajien puheenvuoroissa puolestaan korostuivat koulun kulttuuriin ja opetuksen asi-antuntijuuteen liittyvät muutospyrkimykset. Asiantuntijuuden ehdot näyttäy-tyivät noviteetin eli työn uutuuden, opettajuuden ihanteisiin liittyvän ristirii-dan sekä kouluyhteisön ja -kontekstien tuomien haasteiden näkökulmasta.
|
|---|