| Summary: | Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ahvenanmaalaisten kieliasenteita suomen kieltä kohtaan sekä millainen on yleinen käsitys ahvenmaalaisten kielellisestä identiteetistä kahdessa suurimmassa ahvenanmaalaisessa paikallislehdessä. Materiaali koostuu 64 erilaisesta mielipide- ja pääkirjoitusartikkelista, jotka on julkaistu 1.1.2007 – 31.12.2012 Nya Åland ja Ålandstidningen -lehdissä. Tutkimusmetodina käytettiin sisällönanalyysia ja diskurssianalyysiä.
Kieliasenteita analysoitiin pääosin sisällönanalyysin avulla ja löydetyt argumentit luokiteltiin kommuni-katiivisiin, omakohtaisiin, kansallisiin ja oikeudellisiin argumentteihin. Tulosten mukaan asenteet ovat erilaisia eri argumenttiryhmissä. Omakohtaisissa argumenteissa asenteet olivat pääosin positiivisia, ja suomen kieltä pidettiin hyödyllisenä mm. työllistymisen kannalta. Muissa ryhmissä asenteet olivat pää-osin negatiivisia. Mm. suomen kielen käytön katsottiin vähentävän ahvenanmaalaisten oikeutta yksikielisyyteen sekä vedottiin useasti itsehallintolakiin, jonka mukaan Ahvenanmaa on yksikielinen. Osa kirjoittajista ei kuitenkaan uskonut lisääntyvän suomen kielen käytön uhkaavaan ruotsin kielen asemaa tai Ahvenanmaan omaleimaisuutta millään lailla.
Kielellistä identiteettiä analysointiin diskurssianalyysin avulla. Materiaalista löytyi kaksi eri representaatiota ahvenmaalaiselle kielelliselle identiteetille. Ensimmäisessä korostettiin ahvenmaalaisten yksikielisyyttä ja erityisesti kaksikielisyyttä pidettiin uhkana. Läheiset suhteet Ruotsiin ja mahdollisuus käyttää pelkästään ruotsin kieltä arkielämässä nähtiin tätä identiteettiä vahvistavina keinoina. Toisessa representaatiossa kyseenalaistettiin ahvenanmaalaisten yksikielisyys, sillä saarella puhutaan muitakin kieliä kuin ruotsia. Kaksi- ja monikielisyys nähtiin tässä representaatiossa voimavarana, joka lisää Ahvenanmaan kilpailukykyä, eikä se vähennä ahvenanmaalaisen identiteetin erityspiirteitä.
|
|---|