| Yhteenveto: | Varhaiskasvatuksessa laatuasiat ovat nousseet puheenaiheeksi ja erilaisia laadunarvioinnin
menetelmiä ja mittareita on kehitelty vuosia. Yksi maailmalla
paljon käytetty oppimisympäristön laadunarvioinnin mittari on ECERS (The
Early childhood environment rating scale). Mittarin avulla pyritään kuvaamaan
pedagogisen prosessin laatua ja luomaan yleiskuvaa lapsen kokemuksista varhaiskasvatuksen
arjessa. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää esiopetuksen
oppimisympäristön laatua Hämeenkyrössä käyttäen laadunarvioinnissa
ECERS-R -mittaria. Tutkimuksessa laadun arvioinnilla tehdään näkyväksi esiopetuksen
oppimisympäristöjen laadun vahvuudet ja kehittämishaasteet.
Tutkimuksessa keskeistä oli systemaattinen havainnointi. Aineisto kerättiin
täyttämällä valmista strukturoitua arviointilomaketta, jossa oppimisympä-
ristöjen laadulle oli määritelty kriteerit 1-7. Tutkimusaineisto käsittää kahdeksan
esiopetusryhmän havainnoinnit. Tulososiossa esittelen oppimisympäristö-
jen laadun vahvuudet ja kehittämiskohteet taulukoiden avulla numeerisesti
sekä sanallisesti selittäen.
ECERS-R -mittarilla tehdyllä laadunarvioinnilla Hämeenkyrön esiopetuksen
oppimisympäristöjen laadun vahvuus oli henkilökohtaiset hoitorutiinit - osio,
jossa havainnoitiin saapumis- ja lähtötilanteita, ruokailuja, wc-tilanteita, hygieniaa
sekä turvallisuutta. Vahvuutena oli myös vuorovaikutus -osio, joka sai
laatupisteillä arvioituna kiitettävän keskiarvon. Kehittämiskohteeksi muodostui
toiminta ja sisällöt - osio, joka saavutti vähimmäisvaatimukset täyttävän tason.
Tämän pohjalta loin esiopettajille itsearviointilomakkeen, johon on tiivistetysti
koottu sisältöalueiden osalta keskeiset kehittämiskohteet ja ECERS-R -mittarin
hyvän tason kriteerit. Lomakkeen täyttö tapahtuu vastaamalla väittämiin rasti
ruutuun periaatteella.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Hämeenkyrön esiopetuksen laadun olevan
hyvää ja merkitsevää on esiopettajien pedagoginen tietoisuus ja lapsilähtöisyys.
Laadunarvioinnin menetelmänä ECERS-R -mittari on laaja ja kattava,
mutta siihen tulee suhtautua kriittisesti. Joissain kohdissa arviointikriteerien
kulttuurisidonnaisuus tuli voimakkaasti esille ja tutkijan objektiivisuus kärsi.
Mittari soveltuu kuitenkin laadunhallinnan menetelmäksi ja sen avulla saadaan
näkyväksi oppimisympäristön laadun vahvuudet ja kehittämistarpeet.
|
|---|