| Yhteenveto: | Tutkielma selvitetään eettisen kulutuksen yleisyyttä ja demografisten taustamuuttujien
yhteyttä kulutusasenteisiin sekä toteutuneisiin kulutustekoihin. Lisäksi tarkastellaan sitä,
millaiset toiminnan tavat ovat yhteydessä eettiseen asenneulottuvuuteen, ja voidaanko
eettisiä kulutuspäätöksiä ennustaa.
Tutkimus on sekundäärianalyysi Kesko 2008-aineistosta. Tutkimus on luonteeltaan
kvantitatiivinen, ja aineiston analyysissa on käytetty SPSS-ohjelmaa.
Analyysimenetelminä on käytetty faktorianalyysia, varianssianalyysia,
korrelaatiokertoimia ja logistista regressioanalyysia.
Tutkimuksen tuloksena todetaan, että hieman yli puolet kuluttajista kuuluu ryhmään, joka
omaa eettisen kulutusasenteen ja toteuttaa sitä ostopäätöksissään (positiivinen ostaminen)
keskimääräistä useammin. Eettinen kulutus on tyypillisintä naisille, vanhempiin ikäryhmiin
kuuluville, korkeasti koulutetuille, hyvässä asemassa työmarkkinoilla oleville, samassa
taloudessa toisen aikuisen kanssa asuville suomalaisille. Eettiseen asenneulottuvuuteen
olivat yhteydessä positiivinen ostaminen, boikotointi ja autoiluun ja energiaan liittyvä
kulutusulottuvuus. Positiivista ostamista ennustava regressiomalli selittää 34,6 – 46,1 %
selitettävän muuttujan vaihtelusta, ja positiivista ostamista ennustaviksi muuttujiksi
osoittautuivat naissukupuoli sekä eettinen kulutusasenne. Tulos noudattaa
konsistenssiteoriaa, jonka mukaan asenne lisää todennäköisyyttä asenteenmukaiseen
käyttäytymiseen.
|
|---|