Terveysteknologiayritysten suhdetoiminta ja verkostojen rakentaminen kansainvälisillä markkinoilla

Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, miten terveysteknologiayritykset ovat viestineet päästäkseen kansainvälisille markkinoille. Tutkielmassa selvitettiin, miten terveysteknologia- yritykset viestivät rakentaakseen kansainvälisiä verkostoja, millaista suhdetoimintaa yritykset harjoittavat ul...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pirinen, Aija
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Viestintätieteiden laitos, Department of Communication, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44769
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, miten terveysteknologiayritykset ovat viestineet päästäkseen kansainvälisille markkinoille. Tutkielmassa selvitettiin, miten terveysteknologia- yritykset viestivät rakentaakseen kansainvälisiä verkostoja, millaista suhdetoimintaa yritykset harjoittavat ulkomaisten sidosryhmiensä kanssa, millaisilla viestintäkeinoilla yritykset rakentavat luottamusta sidosryhmiensä kanssa ja millaisia viestintävälineitä ne käyttävät viestiäkseen ulkomaisten sidosryhmiensä kanssa. Tutkimus toteutettiin yritysjohtajien teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksista kävi ilmi, että yritysten toimitusjohtajilla on merkittävä rooli verkostojen rakentamisessa. Merkittävimpänä verkostoitumisen välineenä koettiin henkilökohtainen tapaaminen. Messut ja kongressit nähtiin hyvinä verkostoitumisen foorumeina. Verkostoitumisessa hyödyn-nettiin myös mielipidevaikuttajia. Säännöllinen yhteydenpito sidosryhmiin koettiin tärkeänä. Merkittävänä suhdetoiminnan muotona nousi esille henkilökohtaisten suhteiden ja jopa kaveruuden rakentaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimusaineistosta nousi esiin kuusi pääasiallista viestintäkeinoa, joilla yritykset pyrkivät osoittamaan luottamusta. Nämä ovat henkilökohtainen tapaaminen, referenssien hyödyntäminen, nopea reagointi ja kysymyksiin vastaaminen, tiedottaminen ja kumppanin pitäminen ajan tasalla, aikatauluista ja lupauksista kiinni pitäminen sekä tuotteiden ja dokumenttien siisti ulkoasu. Sähköposti oli tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä käytetyin viestintäväline. Sen sijaan sosiaalista mediaa yritykset eivät juuri hyödyntäneet kansainvälisessä toimintaympäristössään.