Obraz mužčiny i ženŝiny v sovremennoj sem'e na primere žurnala Krest'ânka

Käsittelen pro gradu tutkielmassani venäläisen naistenlehden «Крестьянка» tuottamaa mies- ja naiskuvaa perheessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia representaatioita miehestä ja naisesta rakentuu teksteissä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan naisten näkemyksiä perheestä. Täm...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Raski, Maria
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:rus
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44344
Kuvaus
Yhteenveto:Käsittelen pro gradu tutkielmassani venäläisen naistenlehden «Крестьянка» tuottamaa mies- ja naiskuvaa perheessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia representaatioita miehestä ja naisesta rakentuu teksteissä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan naisten näkemyksiä perheestä. Tämän takia tutkimusaineistona on yksitoista Integrum- tietokannasta kerättyä kyseisen lehden artikkelia, joissa haastateltiin kymmentä viihdealan naisammattilaista. Naisten ikähaarukka oli 24–43 vuotta ja taustat erilaisia: naimattomia, yksinhuoltajia ja kokonaisia perheitä. Teoriaosiossa tutustutaan joihinkin nykyaikaisen venäläisen perheen tyypillisiin piirteisiin ja luodaan lyhyt katsaus perheen historiaan. Osiossa luodaan katsaus venäläiseen mediaan ja tutkimuksessa käytettävään tutkimusmetodiin eli kriittiseen diskurssintutkimukseen kuuluvaan Faircloughin kolmiulotteiseen malliin, jota hän käyttää mediatekstien tutkintaan. Faircloughin mukaan nämä tekstit eivät pelkästään heijasta todellisuutta vaan luovat myös omia versioitaan siitä. Mediatekstit ovat myös sosiokulttuuristen muutosten herkkiä mittareita ja tämän takia arvokkaita muutosten tutkimisessa. Lisäksi määritellään muita tutkimuksen kannalta olennaisia käsitteitä. Vaikka maassa on koettu suuria mullistuksia, perinteisyys oli teksteissä vahvasti läsnä. Osittain perinteistä perhekäsitystä voi selittää naistenlehden yleisellä olemuksella ja perinteisyydellä, sekä toimittajan vanhaleimaisilla kysymyksillä. Lisäksi täytyy muistaa, että moni nainen kasvoi Neuvostoliiton aikana, mikä heijastui heidän näkemyksissään. Artikkelien mies- ja naiskuvat olivat stereotyyppisiä ja perinteisiä, vaikka ristiriitaisuuksiakin löytyi. Tutkimuslöydösten mukaan perheessä vallitsevat roolit ovat edelleen varsin perinteisiä ja patriarkaalisia, joskin perhekäsitys sisältää joitain nykyaikaisia piirteitä, esimerkiksi mieheltä odotetaan osallistumista ja läheisyyttä lastensa elämään, sekä apua taloustöissä. Toisaalta yksityisen elämän puoli näytti kuuluvan pääasiassa naiselle. Sekä representaatiot että löytyneet diskurssit olivat keskenään ristiriitaisia.