| Yhteenveto: | Journalismin murros, teknologian kehittyminen ja talouden taantuma ovat muuttaneet koko suomalaista mediakenttää. Vahvimmin nämä tekijät ovat vaikuttaneet lehdistöön. Vaikka jo 1990-luvun laman myötä maakuntalehdet menettivät paljon tilaajia, se ei vaatinut tuotteen täydellistä uudistamista. Tällä kertaa murroskausi on laittanut valtaa pitävät poh-timaan maakuntalehtien tulevaisuutta ja toimintaedellytyksiä. Siinä päätöksenteossa tavallisen rivitoimittajan on vai-kea saada ääntään kuuluviin.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, millaisena 1980-luvulla syntyneet toimittajat näkevät maakuntalehden tulevaisuuden. Työssä on otettu selvää myös siitä, miten maakuntalehdissä on vastattu meneillään olevaan muutokseen ja arvioitu näiden ratkaisujen onnistumista. Lisäksi on kerätty yhteen erilaisia ratkaisu- ja rahoi-tusmalleja, joiden nähtäisiin olevan vastaus maakuntalehden ongelmiin ja niitä on verrattu jo olemassa olevaan tutki-mukseen.
Tutkimukseni aineisto koostuu 14 teemahaastattelusta, joihin on osallistunut Aamulehden, Ilkan, Pohjalaisen, Kalevan, Keskisuomalaisen ja Turun Sanomien 1980-luvulla syntyneitä toimittajia.
Tutkielman teoriaosuudessa paneudun niihin seikkoihin, jotka ovat vahvimmin vaikuttaneet viime vuosina maakunta-lehtiin, ja Y-sukupolveen, jonka uskotaan työelämää käsittelevän tutkimuksen mukaan muuttavan työn ja työpaikat.
Tutkielmani tulokset osoittavat maakuntalehtien painiskelevan samojen ongelmien kanssa koosta tai sijainnista huoli-matta. Paperilehden uskotaan väistyvän verkko- ja digijulkaisuiden tieltä. Maakuntalehti nähdään tulevaisuudessa laa-dukkaiden taustoittavien juttujen sekä pikasähkeiden monimediaportaalina, jonka toimittajat tekevät työtä kelloon katsomatta välineellä kuin välineellä. Miten maakuntalehdet selviytyvät meneillään olevasta murroksesta, on kuitenkin täysin kiinni niiden hallitusten ja omistajien tekemistä ratkaisuista.
|
|---|