| description |
Johdanto. Kestävyys- ja voimaharjoittelulla saadaan aikaan muutoksia kehonkoostumuksessa niin miehillä kuin naisillakin. Kestävyysharjoittelun aikaansaamat muutokset kohdistuvat suurimmaksi osaksi rasvakudokseen ja voimaharjoittelun vastaavasti lihaskudokseen. Yhdistetyllä harjoittelulla on saatu aikaan muutoksia sekä rasva- että lihaskudoksen osuuksissa kehonkoostumuksessa. Luuntiheyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten liikunta, ravinto, ikä ja sukupuoli. Luuntiheyden ja elimistön pH:n välillä on havaittu yhteys; happamampi elimistön pH laskee luuntiheyttä ja vastaavasti emäksisemmällä pH:lla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia luuntiheyteen. Edelleen on havaittu, että ruokavaliomuutoksilla pystytään vaikuttamaan elimistön happamuuteen.
Tutkimuksen tarkoitus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehonkoostumuksen muutoksia happamuutta tai emäksisyyttä tuottavan ruokavalion ja 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun seurauksena miehillä ja naisilla. Lisäksi haluttiin selvittää harjoittelun vaikutuksia luuntiheyteen miehillä ja naisilla sekä tarkastella vaikuttaako elimistön pH luuntiheyteen.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (emäs / hapan). Emäs-ryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi (normaali määrä proteiinia ja runsaasti kasviksia ja hedelmiä), kun taas hapan-ryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. 12 viikon tutkimusjakson ajan koehenkilöt myös suorittivat yhdistettyä kestävyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90 - 120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen jälkeen toteutettiin voimaosio. Tutkimuksen aikana tehtiin alku- sekä loppumittaukset, joihin kuului antropometriset mittaukset (paino, pituus, BMI=body mass index=kehon painoindeksi), kehonkoostumusmittaukset DEXA -laitteella, lihaspaksuuden mittaus ultraäänellä sekä voima- ja kestävyystestit. Lisäksi koehenkilöiltä otettiin laskimoverinäytteet ja kerättiin virtsaa pH:n analysointia varten ja kerättiin kolmessa eri aikapisteessä kolmen päivän ruokapäiväkirjat.
Tulokset. Emäs- ja hapan-ryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli tilastollisesti merkitsevä ero tutkimusjakson puolivälissä (898 ± 302 g vs. 247 ± 243 g, p < 0,001) ja sen lopussa (803 ± 380 g vs. 226 ± 96 g, p < 0,01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 ± 203 g vs. 249 ± 75 g, p < 0,05), mutta suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (927 ± 307 g vs. 209 ± 159 g, p < 0,001) ja sen lopussa (1066 ± 634 g vs. 264 ± 273 g, p < 0,001). Miesten emäs-ryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0,05) ja proteiinien (1,0 ± 0,3 g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0,05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin hapan-ryhmän miehillä.
pH. Veren pH:ssa ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana, mutta virtsan pH oli emäs-ryhmän naisilla 15,9 % hapan-ryhmän naisia korkeampi tutkimusjakson puolivälissä (6,42 ± 0,82 vs. 5,54 ± 0,80, p = 0,009) ja 14,2 % tutkimusjakson lopussa (6,35 ± 0,98 vs. 5,56 ± 0,72, p = 0,02).
Kehonkoostumus. Koehenkilöiden kehonpainoissa ei tapahtunut merkitseviä muutoksia harjoittelujakson aikana. Miesten emäs-ryhmän rasvaprosentti kuitenkin laski lähes merkitsevästi harjoittelujakson aikana (p=0,054, 23,9 ± 7,4 %, 22,0 ± 8,0 %). Kun ravintoryhmät yhdistettiin sukupuolen mukaan, miesten rasvaprosentin lasku oli merkitsevä (p=0,043, 24,7 ± 6,9 %, 23,1 ± 6,7 %). Myös rasvamassan muutoksessa miesten emäs-ryhmä oli ainut, jolla rasvamassa laski lähes merkitsevästi (p=0,056, 20,9 ± 8,2 kg, 18,9 ± 8,5 kg). Ryhmien yhdistämisen jälkeen miesten rasvamassan lasku oli merkitsevä (p=0,038, 20,3 ±, 7,6 kg, 19,1 ± 7,3 kg ). Naisten hapan-ryhmän rasvattoman massan osuus kasvoi merkitsevästi (p= 0,037, 40,9 ± 4,8 vs. 41,7 ± 4,9 kg), muissa ryhmissä ei tapahtunut merkitseviä muutoksia. Ryhmien yhdistämisen jälkeen vain naisten muutos oli merkitsevä (p=0,033, 41,1 ± 4,0 kg vs. 41,6 ± 3,7 kg).
Ultraääni ja luuntiheys. Ultraäänimittauksessa mitattiin rectus femoris -lihaksen (suoran reisilihaksen) ja vastus lateralis -lihaksen (ulomman reisilihaksen) paksuudet. Rectus femoriksen paksuudessa ei havaittu merkitsevää muutosta missään ryhmässä. Vastus lateraliksen paksuus kasvoi merkitsevästi naisten hapan-ryhmällä (p=0,003,17,6 ± 2,4 cm vs. 19,7 ± 3,3 cm), naisten emäs-ryhmällä (p=0,012, 19,8 ± 2,8 cm vs. 20,9 ± 3,4 cm) sekä miesten hapan-ryhmällä lähes merkitse-västi (p=0,059, 28,0 ± 3,9 cm, vs. 29,2 ± 5,4 cm). Luun mineraalitiheydessä eikä luun kokonaismassassa havaittu merkitseviä muutoksia missään ryhmässä harjoittelun ja ruokavalion seurauksena.
Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelmäpainotteinen (noin 800 - 1000 g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä emäs -ruokavalio ei vaikuta veren pH:hon, mutta nostaa virtsan pH:ta naisilla 12 viikon tutkimusjakson aikana. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että veren perushappo-emästasapainoa on vaikea muuttaa, mutta virtsan pH:hon sen sijaan voidaan tunnetusti vaikuttaa. Edelleen miehillä yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset näyttävät kohdistuvan enemmän rasvakudokseen laskuna, kun taas naisilla muutoksia tapahtui enemmän rasvattomassa kudoksessa, mikä nousi. Luun mineraalitiheyteen harjoittelulla ei ollut vaikutusta. Luun mineraalitiheyden ja pH-muutosten välillä ei havaittu yhteyksiä.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Kari, Aino", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2014-09-23T06:08:07Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2014-09-23T06:08:07Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2013", "language": "fi", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44318", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelulla saadaan aikaan muutoksia kehonkoostumuksessa niin miehill\u00e4 kuin naisillakin. Kest\u00e4vyysharjoittelun aikaansaamat muutokset kohdistuvat suurimmaksi osaksi rasvakudokseen ja voimaharjoittelun vastaavasti lihaskudokseen. Yhdistetyll\u00e4 harjoittelulla on saatu aikaan muutoksia sek\u00e4 rasva- ett\u00e4 lihaskudoksen osuuksissa kehonkoostumuksessa. Luuntiheyteen vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten liikunta, ravinto, ik\u00e4 ja sukupuoli. Luuntiheyden ja elimist\u00f6n pH:n v\u00e4lill\u00e4 on havaittu yhteys; happamampi elimist\u00f6n pH laskee luuntiheytt\u00e4 ja vastaavasti em\u00e4ksisemm\u00e4ll\u00e4 pH:lla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia luuntiheyteen. Edelleen on havaittu, ett\u00e4 ruokavaliomuutoksilla pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan elimist\u00f6n happamuuteen.\r\nTutkimuksen tarkoitus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 kehonkoostumuksen muutoksia happamuutta tai em\u00e4ksisyytt\u00e4 tuottavan ruokavalion ja 12 viikon yhdistetyn kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelun seurauksena miehill\u00e4 ja naisilla. Lis\u00e4ksi haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 harjoittelun vaikutuksia luuntiheyteen miehill\u00e4 ja naisilla sek\u00e4 tarkastella vaikuttaako elimist\u00f6n pH luuntiheyteen.\r\nMenetelm\u00e4t. Tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miest\u00e4, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhm\u00e4\u00e4n (em\u00e4s / hapan). Em\u00e4s-ryhm\u00e4n ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelm\u00e4n avulla elimist\u00f6n em\u00e4ksisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi (normaali m\u00e4\u00e4r\u00e4 proteiinia ja runsaasti kasviksia ja hedelmi\u00e4), kun taas hapan-ryhm\u00e4 noudatti l\u00e4hes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. 12 viikon tutkimusjakson ajan koehenkil\u00f6t my\u00f6s suorittivat yhdistetty\u00e4 kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhten\u00e4isen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteens\u00e4 90 - 120 minuuttia yhdell\u00e4 harjoituskerralla. Kest\u00e4vyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen j\u00e4lkeen toteutettiin voimaosio. Tutkimuksen aikana tehtiin alku- sek\u00e4 loppumittaukset, joihin kuului antropometriset mittaukset (paino, pituus, BMI=body mass index=kehon painoindeksi), kehonkoostumusmittaukset DEXA -laitteella, lihaspaksuuden mittaus ultra\u00e4\u00e4nell\u00e4 sek\u00e4 voima- ja kest\u00e4vyystestit. Lis\u00e4ksi koehenkil\u00f6ilt\u00e4 otettiin laskimoverin\u00e4ytteet ja ker\u00e4ttiin virtsaa pH:n analysointia varten ja ker\u00e4ttiin kolmessa eri aikapisteess\u00e4 kolmen p\u00e4iv\u00e4n ruokap\u00e4iv\u00e4kirjat.\r\nTulokset. Em\u00e4s- ja hapan-ryhm\u00e4n miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli tilastollisesti merkitsev\u00e4 ero tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 (898 \u00b1 302 g vs. 247 \u00b1 243 g, p < 0,001) ja sen lopussa (803 \u00b1 380 g vs. 226 \u00b1 96 g, p < 0,01). Naisilla samansuuntainen ryhmien v\u00e4linen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 \u00b1 203 g vs. 249 \u00b1 75 g, p < 0,05), mutta suuri ero tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 (927 \u00b1 307 g vs. 209 \u00b1 159 g, p < 0,001) ja sen lopussa (1066 \u00b1 634 g vs. 264 \u00b1 273 g, p < 0,001). Miesten em\u00e4s-ryhm\u00e4ll\u00e4 kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 \u00b1 0,3 g/kg vs. 1,2 \u00b1 0,4 g/kg, p < 0,05) ja proteiinien (1,0 \u00b1 0,3 g/kg vs. 1,4 \u00b1 0,5 g/kg, p < 0,05) saanti oli tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 kuin hapan-ryhm\u00e4n miehill\u00e4.\r\npH. Veren pH:ssa ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana, mutta virtsan pH oli em\u00e4s-ryhm\u00e4n naisilla 15,9 % hapan-ryhm\u00e4n naisia korkeampi tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 (6,42 \u00b1 0,82 vs. 5,54 \u00b1 0,80, p = 0,009) ja 14,2 % tutkimusjakson lopussa (6,35 \u00b1 0,98 vs. 5,56 \u00b1 0,72, p = 0,02).\r\nKehonkoostumus. Koehenkil\u00f6iden kehonpainoissa ei tapahtunut merkitsevi\u00e4 muutoksia harjoittelujakson aikana. Miesten em\u00e4s-ryhm\u00e4n rasvaprosentti kuitenkin laski l\u00e4hes merkitsev\u00e4sti harjoittelujakson aikana (p=0,054, 23,9 \u00b1 7,4 %, 22,0 \u00b1 8,0 %). Kun ravintoryhm\u00e4t yhdistettiin sukupuolen mukaan, miesten rasvaprosentin lasku oli merkitsev\u00e4 (p=0,043, 24,7 \u00b1 6,9 %, 23,1 \u00b1 6,7 %). My\u00f6s rasvamassan muutoksessa miesten em\u00e4s-ryhm\u00e4 oli ainut, jolla rasvamassa laski l\u00e4hes merkitsev\u00e4sti (p=0,056, 20,9 \u00b1 8,2 kg, 18,9 \u00b1 8,5 kg). Ryhmien yhdist\u00e4misen j\u00e4lkeen miesten rasvamassan lasku oli merkitsev\u00e4 (p=0,038, 20,3 \u00b1, 7,6 kg, 19,1 \u00b1 7,3 kg ). Naisten hapan-ryhm\u00e4n rasvattoman massan osuus kasvoi merkitsev\u00e4sti (p= 0,037, 40,9 \u00b1 4,8 vs. 41,7 \u00b1 4,9 kg), muissa ryhmiss\u00e4 ei tapahtunut merkitsevi\u00e4 muutoksia. Ryhmien yhdist\u00e4misen j\u00e4lkeen vain naisten muutos oli merkitsev\u00e4 (p=0,033, 41,1 \u00b1 4,0 kg vs. 41,6 \u00b1 3,7 kg).\r\nUltra\u00e4\u00e4ni ja luuntiheys. Ultra\u00e4\u00e4nimittauksessa mitattiin rectus femoris -lihaksen (suoran reisilihaksen) ja vastus lateralis -lihaksen (ulomman reisilihaksen) paksuudet. Rectus femoriksen paksuudessa ei havaittu merkitsev\u00e4\u00e4 muutosta miss\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4ss\u00e4. Vastus lateraliksen paksuus kasvoi merkitsev\u00e4sti naisten hapan-ryhm\u00e4ll\u00e4 (p=0,003,17,6 \u00b1 2,4 cm vs. 19,7 \u00b1 3,3 cm), naisten em\u00e4s-ryhm\u00e4ll\u00e4 (p=0,012, 19,8 \u00b1 2,8 cm vs. 20,9 \u00b1 3,4 cm) sek\u00e4 miesten hapan-ryhm\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hes merkitse-v\u00e4sti (p=0,059, 28,0 \u00b1 3,9 cm, vs. 29,2 \u00b1 5,4 cm). Luun mineraalitiheydess\u00e4 eik\u00e4 luun kokonaismassassa havaittu merkitsevi\u00e4 muutoksia miss\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4ss\u00e4 harjoittelun ja ruokavalion seurauksena.\r\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelm\u00e4painotteinen (noin 800 - 1000 g kasviksia ja hedelmi\u00e4 vuorokaudessa) ja normaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4n proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 em\u00e4s -ruokavalio ei vaikuta veren pH:hon, mutta nostaa virtsan pH:ta naisilla 12 viikon tutkimusjakson aikana. N\u00e4m\u00e4 tulokset vahvistavat n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 veren perushappo-em\u00e4stasapainoa on vaikea muuttaa, mutta virtsan pH:hon sen sijaan voidaan tunnetusti vaikuttaa. Edelleen miehill\u00e4 yhdistetyn kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kohdistuvan enemm\u00e4n rasvakudokseen laskuna, kun taas naisilla muutoksia tapahtui enemm\u00e4n rasvattomassa kudoksessa, mik\u00e4 nousi. Luun mineraalitiheyteen harjoittelulla ei ollut vaikutusta. Luun mineraalitiheyden ja pH-muutosten v\u00e4lill\u00e4 ei havaittu yhteyksi\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2014-09-23T06:08:07Z\r\nNo. of bitstreams: 1\r\nKari Aino.pdf: 675852 bytes, checksum: fb7d42a8989b02a873464f673cf21d96 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2014-09-23T06:08:07Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nKari Aino.pdf: 675852 bytes, checksum: fb7d42a8989b02a873464f673cf21d96 (MD5)\r\n Previous issue date: 2013", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ruokavalio", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kehonkoostumus", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "luuntiheys", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "elimist\u00f6n pH", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Happamuutta ja em\u00e4ksisyytt\u00e4 tuottava ravinto ja 12 viikon yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu miehill\u00e4 ja naisilla : vaikutukset kehonkoostumukseen, elimist\u00f6n pH:hon ja luuntiheyteen", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201409232846", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|