| Summary: | Sanakirjoja voidaan käyttää sekä vieraan kielen tuottamisen (kirjoittaminen, kääntäminen) että ymmärtämisen
(lukeminen, kuunteleminen) apuna. Tutkimusten mukaan sanakirjoja käytetään kuitenkin useimmiten vieraskielisen
tekstin lukemisen aikana tilanteissa, joissa lukija kohtaa tuntemattoman sanan.
Sanakirjojen käyttö on ensisijaisen tärkeää erityisesti vieraan kielen, kuten germanistiikan opiskelijoille, jotka ovat
opinnoissaan tottuneet lähes päivittäin käyttämään erilaisia sanakirjoja. Aikaisempaa tutkimusta suomalaisten
germanistiikan opiskelijoiden sanakirjojen käytöstä eritoten lukemisen aikana ei kuitenkaan ole tehty, mikä oli yksi
peruste tämän tutkimuksen synnylle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka germanistiikan opiskelijat käyttävät eri sanakirjoja lukiessaan
saksankielistä tekstiä. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti, mitä sanakirjoista halutaan katsoa, miksi ja mistä
sanakirjasta tietoa etsitään. Lisäksi tutkimuksen päämääränä oli saada tietoa siitä, kuinka tyytyväisiä opiskelijat
ovat sanakirjankäyttönsä tuloksiin ja kuinka he yleisesti ottaen käyttävät sanakirjoja erilaisissa tuottamisen ja
ymmärtämisen tilanteissa.
Tutkimuksen päämetodina käytettiin ääneenajattelumenetelmää (Think-Aloud-Protokolla), jota täydennettiin
kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui yhteensä yksitoista germanistiikan pää- ja sivuaineopiskelijaa, jotka
ottivat yksitellen osaa koetilanteeseen. Koetilanteessa jokaisella oli yksi tunti aikaa lukea saksankielinen teksti ja
vastata annettuihin kysymyksiin ääneenajattelun avulla. Lukemisen aikana osallistujat saivat käyttää vapaasti
haluamiansa sanakirjoja ja muita tarvitsemiaan apuvälineitä, jotta he pystyivät ymmärtämään tekstin
mahdollisimman tarkkaan. Kaikki ääneenajattelut nauhoitettiin ja myöhempää analyysia varten. Istunnon lopuksi
osallistujille jaettiin kyselylomake, joka mittasi heidän yleisiä sanakirjankäyttötottumuksiaan.
Tutkimuksen perusteella germanistiikan opiskelijat etsivät sanakirjoista hyvin erilaisia sanoja sekä käyttävät
monipuolisesti sekä yksi- että kaksikielisiä elektronisia sekä internet-sanakirjoja lukiessaan saksankielistä tekstiä.
Tulokset kuitenkin osoittavat, että opiskelijat suosivat enemmän lukemisen aikana kaksikielisiä sanakirjoja, koska
ne tarjoavat nopeasti suomenkielisen vastauksen. Yksikielisten sanakirjojen roolia ei kuitenkaan voi vähätellä, sillä
osa opiskelijoista koki sanakirjan monipuolisemmaksi ja luotettavammaksi, mikä toimi perusteena sanakirjan
jatkuvalle käytölle. Myös monet heistä, jotka yleisimmin käyttivät kaksikielistä sanakirjaa, turvautuivat usein myös
yksikieliseen sanakirjaan tilanteissa, jolloin esimerkiksi kaksikielisen sanakirjan informaatiossa oli puutteita.
|
|---|