| Summary: | Tiivistelmä – Abstract
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää yläkoulun oppilaiden ja opettajien mielipiteitä sanaston oppimiseen suunnatuista tehtävistä; millaiset tehtävät heidän mielestään sopivat sanaston oppimiseen yläkoulussa. Samalla selvitettiin sanaston oppimista koulun ulkopuolella sekä sanaston oppimiseen käytettyä aikaa. Oppilaiden ja opettajien mielipiteitä verrattiin toisiinsa. Tutkimus toteutettiin Tampereella vuonna 2010. Osallistujina olivat kolme englannin opettajaa ja heidän luokkansa, yksi kutakin luokka-astetta, yhteensä 52 oppilasta. Kaikki osallistujat vastasivat kyselyyn, johon oli ennalta valittu oppikirjoista tietyt tehtävät arvioitaviksi tietyin kriteerein. Lisäksi kysyttiin vapaa-aikana tapahtuvasta sanasto-oppimisesta ja pyydettiin arvioimaan sanaston tärkeyttä sekä sen opiskeluun käytettyä aikaa.
Tutkimuksen mukaan oppilailla ja opettajilla on kokonaisuudessaan melko samanlainen käsitys esitettyjen sanastotehtävien soveltuvuudesta sanaston oppimiseen yläkoulussa. Tehtävien tulisi olla mielenkiintoisia, nopeita tehdä sekä tarpeeksi yksinkertaisia. Osallistujien mielestä sanasto on tärkeä osa-alue, jolle jää kuitenkin liian vähän aikaa niin tunneilla kuin vapaa-ajallakin suhteutettuna englannin opiskelun laajuuteen. Sanastoa opiskellaan monin eri tavoin myös koulun ulkopuolella, mutta opettajien ja oppilaiden käsitykset siellä tapahtuvien opiskelutapojen soveltuvuudesta eroavat enemmän kuin koulutehtävien osalta.
Sanasto-oppimista on tutkittu laajasti, mutta ei juurikaan tehtävien näkökulmasta. Tarvetta lisätutkimukselle on esimerkiksi laajemmalla otoksella eri alueilta ja tutkimusta varta vasten tehdyillä tehtävillä. Tutkimuksesta on hyötyä sanasto-opiskelun tehtävien valitsemisessa, jolloin voidaan valita tehokkaimmat ja mieluisimmat metodit parhaiden oppimistulosten saavuttamiseksi ja jotta voidaan edelleen kehittää opetustapoja ja oppimateriaaleja.
|
|---|