| Summary: | Tämä pro gradu työ käsittelee naisparien perheiden äitiyttä ja vanhemmuutta. Tutkimus perustuu
kodin arjen ja ulkoisen maailman kohtaamisen tarkasteluun. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää
niitä tapoja ja strategioita, joilla naisparien perheet saavat tilaa sateenkaariperheinä ja miettiä, miten
informanttien perhemalli määrittelee, kyseenalaistaa ja purkaa äitiyteen liittyviä kulttuurisia
itsestäänselvyyksiä. Tutkimus tarkastelee naisparien sateenkaariperheiden käsityksiä perhe-elämästä
ja lähestyy vanhemmuutta ja äitiyttä sukupuolieron poissaolon näkökulmasta, naisparien
vanhemmuuden samuuden kokemuksen kautta. Vanhemmuutta ja kotielämää tarkastellaan gendernäkökulmasta.
Tutkimus on aineistolähtöinen ja nojaa etnografisen tapaustutkimuksen ja feministisen antropologian
perinteeseen. Aineisto koostuu 13 informantin sähköpostihaastatteluista ja yhdestä
teemahaastattelusta. Aineiston analyysissä keskitytään informanttien kerronnan ja puheen
tarkasteluun diskurssianalyyttisestä ja poststrukturalistisen feminismin näkökulmasta. Lisäksi
aineistoa lähestytään hermeneuttisen ymmärtämisen näkökulmasta. Aineiston keräämisessä,
käsittelyssä ja tulkinnassa on käytetty laadullisen tutkimuksen strategioita. Lisäksi tutkimuksessa
pohditaan aineiston keruuseen ja tutkimuksen tekemiseen liittyviä tutkimuseettisiä kysymyksiä.
Tutkimuksen sateenkaariperheiden elämä näyttäytyy perhekeskeisenä lapsiperhe-elämänä, jossa
keskeiselle sijalle asettuvat ne ulkomaailman ja ympäröivän yhteiskunnan kohtaamiset, tilat ja
sosiaaliset tilanteet, joiden kautta perheet kyseenalaistavat ja uudelleen määrittelevät perinteisiä
perhemuotoja. Näissä kohtaamisissa on mahdollisuus rakentaa niitä kulttuurisia ja sosiaalisia
paikkoja, joissa naisparien sateenkaariperheet tulevat yhä näkyvämmiksi perhemuodoiksi erilaisten
perhemuotojen keskellä
|
|---|