| Summary: | Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, miten opettajat opettavat suullisia kommunikaatiotaitoja ja niihin kuuluvia osataitoja yläkoulussa, sekä kartoittaa, millaisia ajatuksia ja periaatteita he liittävät suullisen kielitaidon opetukseen. Tämän lisäksi halusin selvittää, realisoituvatko opettajien käsitykset omasta opetuksestaan vai eroavat ne opetuksesta, joka käytännössä toteutuu luokkahuoneissa.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkin kolmen opettajan yläkoulun ruotsinopettajan tuntiopetusta sekä heidän ajatuksiaan suullisen kielitaidon opettamisesta. Tiedonkeruumenetelminä käytin ei-osallistuvaa havainnointia sekä kyselylomaketta, joka koostui opettajien taustatiedoista sekä avoimista kysymyksistä. Havainnointien aikana tein muistiinpanoja, jotka muodostivat kyselyvastausten kanssa tutkimukseni aineiston. Aineiston analysoinnissa käytin pääsääntöisesti sisällön analyysin menetelmiä.
Tutkimukseni tuloksista voidaan olettaa, että opettajat käyttävät pääosin opetuksessaan tavallisia opetusmenetelmiä kuten: ääntämisharjoituksia, kuullunymmärtämisharjoituksia, paritehtäviä, kielistudiotyöskentelyä sekä keskusteluharjoituksia. Usein suullinen työskentely on kuitenkin vain tapa harjoittaa jotain muuta kielellistä funktiota kuten kielioppirakennetta. Opettajien tulisi täten lisätä opetukseensa harjoituksia, jotka harjoittaisivat mm. kompensaatiostrategioita, luovaa kielenkäyttöä sekä pragmaattisia taitoja. Opettajien periaatteet opetuksen toteuttamista heijastuvat myös käytännön luokkahuonetyöskentelyyn eikä tuloksissa ilmennyt suuria ristiriitoja.
Valmiiden käyttökelpoisen harjoitusmateriaalien puute, sekä tehtävien valmisteluihin käytettävän ajan puute estävät opetuksen toteutusta halutulla tavalla. Opettajat kaipaisivat myös enemmän mahdollisuuksia aitoon vuorovaikutukseen samanikäisten kanssa.
Tulosten pohjalta nousee esille muutamia kysymyksiä myöhempiä tutkimuksia silmälläpitäen kuten: Miten suullinen kurssi yläasteella vaikuttaisi oppilaiden taitoihin ja motivaatioon sekä opetusmateriaaleihin, entä tarvitsisivatko tytöt ja pojat erilaisia opetusmenetelmiä?
|
|---|