| Yhteenveto: | Pro gradussa selvitettiin Suomen osallistumista Naton Kosovo Force (KFOR) ‐kriisinhallintaoperaatioon keväällä ja kesällä 1999. KFOR ajoittuu rauhanturvaamisen murrosvaiheeseen, jolloin perinteiset YK-operaatiot muuttuivat monimutkaisiksi ja vaativiksi kriisinhallintaoperaatioiksi. Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, miksi ja millä perusteella Suomi päätti osallistua KFOR‐operaatioon ja mitkä olivat Suomen pataljoonan ensimmäiset vaiheet perustamisesta toimialueelle saapumiseen. Poliittista päätöstä tarkasteltiin eduskunnassa kesäkuussa valtioneuvoston selonteosta käydyn keskustelun pohjalta: näkökulmiksi valittiin Suomen osallistumisen motiivit, suomalaisen joukon sotilaalliset perusteet sekä keskustelussa käytetyt rauhanturvaamisen käsitteet. Suomen pataljoonan perustamista, koulutusta ja toimialueelle siirtymistä tutkittiin Puolustusministeriön, YK-koulutuskeskuksen sekä Porin prikaatin asiakirja‐aineiston avulla.
Eduskunta kävi KFOR‐selonteosta vilkkaan keskustelun. Valtaosa kansanedustajista kannatti KFOR-operaatiota. Suomen osallistumista perusteltiin moraalisilla syillä, maan maineella rauhanturvaajana, EU‐puheenjohtajuuden tuomalla vastuulla sekä tasavallan presidentin vahvalla panoksella rauhanneuvotteluissa. Sotilaallisessa ratkaisussa päädyttiin lähettämään kansallinen pataljoona, joka koottaisiin puoliksi nuorista valmiusjoukkokoulutetuista ja puoliksi YK‐reservistä. Käsitteellistä debattia nostatti ennen kaikkea erilainen käsitys rauhanpakottamisesta. Osa kansanedustajista ei voinut hyväksyä suomalaisten osallistumista laajennettuun rauhanturvaoperaatioon, jonka sisällä suomalaiset rauhanturvaajat saattaisivat joutua osallistumaan rauhanpakottamiseksi katsottavaan toimintaan.
Suomen pataljoona perustettiin, varustettiin ja koulutettiin YK‐koulutuskeskuksessa ja Porin prikaatissa. Koulutuksessa keskityttiin rauhanturvaajan perustaitoihin ja koulutusta päivitettiin toimialueelta saaduilla tiedoilla. Pataljoonasta lähetettiin Kosovon keskiosiin tulevalle vastuualueelle pieni tiedusteluosasto jo heinäkuun puolessa välissä. Tiedusteluosasto raportoi joukon tulevien tehtävien keskittyvän ennen kaikkea partiointiin sekä serbikohteiden vartiointiin. Pataljoonan pääosat saapuivat toimialueelle elokuun lopussa. Suomalaiset vastaanottivat rintamavastuun alueella olleilta briteiltä 30. elokuuta 1999.
|
|---|