"On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa

Kaksikielisten kielitietoisuus on tutkijoita yhä enemmän kiinnostava aihe. Kaksikielisten osuus maailman väestöstä on yksikielisiä suurempi, ja kaksikielisyydellä on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan suotuisia vaikutuksia ihmisen kognitioon koko yksilön elämänkaaren ajan, mikä tekee tutki...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Laitinen, Sirpa
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42239
_version_ 1828193126128287744
author Laitinen, Sirpa
author2 Humanistinen tiedekunta Faculty of Humanities Kielten laitos Department of Languages University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Laitinen, Sirpa Humanistinen tiedekunta Faculty of Humanities Kielten laitos Department of Languages University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Laitinen, Sirpa Humanistinen tiedekunta Faculty of Humanities Kielten laitos Department of Languages University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Laitinen, Sirpa
datasource_str_mv jyx
description Kaksikielisten kielitietoisuus on tutkijoita yhä enemmän kiinnostava aihe. Kaksikielisten osuus maailman väestöstä on yksikielisiä suurempi, ja kaksikielisyydellä on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan suotuisia vaikutuksia ihmisen kognitioon koko yksilön elämänkaaren ajan, mikä tekee tutkimuksesta ajankohtaisen. Pro gradu -työssäni tutkin kuuden 6–13-vuotiaan ranskalais-suomalaisen lapsen kieliympäristöä, kielellisiä havaintoja ja ympäristön antamaa tukea kielitietoisuuden kehitykselle ja kielenoppimiselle. Erityisesti keskityn lasten kielihavaintojen heteroglossiaan (Bakhtin) ja välittyneisyyden keinoihin (Vygotsky), joita kielenoppimisessa hyödynnetään. Lapsia yhdistää 1) kaksikielinen suomen ja ranskan omaksuminen, 2) Suomi-koulun käyminen ja 3) eläminen ranskankielisessä valtakulttuurissa, jossa mahdollisuudet suomen kielen käytölle ovat Suomessa asuvia yksikielisiä ikätovereita rajallisemmat. Kielitietoisuuden osatekijöitä on määritellyt Bialystok, ja suomalaislasten kielitietoisuutta on tutkittu projektissa Tilanteinen kielellinen tietoisuus ja vieraan kielen oppiminen (2001–2006). Kielitietoisuutta ja kielenoppimista tarkastellaan tässä tutkielmassa sosiokognitiivisesta näkökulmasta, jossa yhdistyvät bahtinilainen dialoginen ja vygotskilainen sosiokulttuurinen kielenoppimisnäkemys. Kognitiiviset toiminnot – kielellinen tietoisuus ja kielenoppiminen – kytkeytyvät lapsen ympäristöön. Kielitietoisuus nähdään kykynä reflektoida kielen rakenteellisia ja muodollisia ominaisuuksia sekä toisaalta kielen merkitystä, sen funktioita ja käyttöä. Kielitietoisuus tulee ilmi siinä, miten lapset puhuvat kielistä ja miten he käyttävät ja osaavat kieliä. Aineistona ovat lasten teemahaastattelut ja heidän piirtämänsä kielenpuhujakuvat sekä lisäksi Suomi-koulun puheenjohtajan sähköpostihaastattelu, taustatietokyselyt vanhemmilta ja tutkijan tutkimuspäiväkirja. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyyttisesti. Haastatteluissa selvisi, että lasten kieliympäristöön kuuluvat ranska ja suomi, mutta monilla myös englannin kieli. Valtakielen ranskan vahva asema lasten jokapäiväisessä elämässä näkyy esimerkiksi siten, että lapset käyttävät Suomi-koulun välitunneilla ranskaa. Kaksikieliset havaitsivat kielen sidoksisuuden kielenkäyttäjiin, sillä heidän mukaansa sanat eivät ole vaihdettavissa kielestä toiseen ja eri kielten sanoja luonnehditaan erilaisin adjektiivein. Lapset ovat tiedostuneita vaihtelusta ja sosiaalisesta kerrostuneisuudesta samankin kielen sisällä, sillä suomen kielessä on ”slangisanoja” ja ”aksenttia” siirryttäessä paikasta toiseen. Tilanne, paikka ja ihmiset vaikuttavat lasten kielivalintaan, eli kontekstuaaliset tekijät säätelevät vahvasti sitä, mikä on kulloinkin sopiva tapa käyttää kieltä. Suomen kielen välittäjät jakautuvat Suomi-koulun tarjoamiin välittäjiin ja muihin välittäjiin. Muista välittäjistä korostuvat sosiaaliset välittäjät, joista keskeisin on oma vanhempi tai vanhemmat, jotka tukevat ja kehittävät suomen kieltä erilaisten välittäjien kautta. Suomi-koulu tarjoaa materiaalisia välittäjiä (teksti- ja kuvakirja, tehtävät, CD-soitin, lastenkirjat) ja psykologisia välittäjiä (opettajien suomen puhuminen, Hölmöläisten tarinat, kertomukset Suomesta). Tutkimustulokset koskettavat erityisesti kaksikielisten lasten vanhempia, mutta samaten muut kasvattajat ja opettajat Suomi-koulussa saavat tietoa, jonka avulla voidaan tukea kaksikielisten lasten kielellistä kehitystä.
first_indexed 2024-09-11T08:49:11Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Laitinen, Sirpa", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2013-09-29T16:11:28Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2013-09-29T16:11:28Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2013", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:1281147", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42239", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Kaksikielisten kielitietoisuus on tutkijoita yh\u00e4 enemm\u00e4n kiinnostava aihe. Kaksikielisten osuus maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on yksikielisi\u00e4 suurempi, ja kaksikielisyydell\u00e4 on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan suotuisia vaikutuksia ihmisen kognitioon koko yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nkaaren ajan, mik\u00e4 tekee tutkimuksesta ajankohtaisen. Pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4ni tutkin kuuden 6\u201313-vuotiaan ranskalais-suomalaisen lapsen kieliymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, kielellisi\u00e4 havaintoja ja ymp\u00e4rist\u00f6n antamaa tukea kielitietoisuuden kehitykselle ja kielenoppimiselle. Erityisesti keskityn lasten kielihavaintojen heteroglossiaan (Bakhtin) ja v\u00e4littyneisyyden keinoihin (Vygotsky), joita kielenoppimisessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Lapsia yhdist\u00e4\u00e4 1) kaksikielinen suomen ja ranskan omaksuminen, 2) Suomi-koulun k\u00e4yminen ja 3) el\u00e4minen ranskankielisess\u00e4 valtakulttuurissa, jossa mahdollisuudet suomen kielen k\u00e4yt\u00f6lle ovat Suomessa asuvia yksikielisi\u00e4 ik\u00e4tovereita rajallisemmat.\r\n\r\nKielitietoisuuden osatekij\u00f6it\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritellyt Bialystok, ja suomalaislasten kielitietoisuutta on tutkittu projektissa Tilanteinen kielellinen tietoisuus ja vieraan kielen oppiminen (2001\u20132006). Kielitietoisuutta ja kielenoppimista tarkastellaan t\u00e4ss\u00e4 tutkielmassa sosiokognitiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, jossa yhdistyv\u00e4t bahtinilainen dialoginen ja vygotskilainen sosiokulttuurinen kielenoppimisn\u00e4kemys. Kognitiiviset toiminnot \u2013 kielellinen tietoisuus ja kielenoppiminen \u2013 kytkeytyv\u00e4t lapsen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kielitietoisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kykyn\u00e4 reflektoida kielen rakenteellisia ja muodollisia ominaisuuksia sek\u00e4 toisaalta kielen merkityst\u00e4, sen funktioita ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kielitietoisuus tulee ilmi siin\u00e4, miten lapset puhuvat kielist\u00e4 ja miten he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja osaavat kieli\u00e4. Aineistona ovat lasten teemahaastattelut ja heid\u00e4n piirt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kielenpuhujakuvat sek\u00e4 lis\u00e4ksi Suomi-koulun puheenjohtajan s\u00e4hk\u00f6postihaastattelu, taustatietokyselyt vanhemmilta ja tutkijan tutkimusp\u00e4iv\u00e4kirja. Aineistoa analysoidaan sis\u00e4ll\u00f6nanalyyttisesti.\r\n\r\nHaastatteluissa selvisi, ett\u00e4 lasten kieliymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvat ranska ja suomi, mutta monilla my\u00f6s englannin kieli. Valtakielen ranskan vahva asema lasten jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siten, ett\u00e4 lapset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Suomi-koulun v\u00e4litunneilla ranskaa. Kaksikieliset havaitsivat kielen sidoksisuuden kielenk\u00e4ytt\u00e4jiin, sill\u00e4 heid\u00e4n mukaansa sanat eiv\u00e4t ole vaihdettavissa kielest\u00e4 toiseen ja eri kielten sanoja luonnehditaan erilaisin adjektiivein. Lapset ovat tiedostuneita vaihtelusta ja sosiaalisesta kerrostuneisuudesta samankin kielen sis\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 suomen kieless\u00e4 on \u201dslangisanoja\u201d ja \u201daksenttia\u201d siirrytt\u00e4ess\u00e4 paikasta toiseen. Tilanne, paikka ja ihmiset vaikuttavat lasten kielivalintaan, eli kontekstuaaliset tekij\u00e4t s\u00e4\u00e4telev\u00e4t vahvasti sit\u00e4, mik\u00e4 on kulloinkin sopiva tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4. Suomen kielen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4t jakautuvat Suomi-koulun tarjoamiin v\u00e4litt\u00e4jiin ja muihin v\u00e4litt\u00e4jiin. Muista v\u00e4litt\u00e4jist\u00e4 korostuvat sosiaaliset v\u00e4litt\u00e4j\u00e4t, joista keskeisin on oma vanhempi tai vanhemmat, jotka tukevat ja kehitt\u00e4v\u00e4t suomen kielt\u00e4 erilaisten v\u00e4litt\u00e4jien kautta. Suomi-koulu tarjoaa materiaalisia v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4 (teksti- ja kuvakirja, teht\u00e4v\u00e4t, CD-soitin, lastenkirjat) ja psykologisia v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4 (opettajien suomen puhuminen, H\u00f6lm\u00f6l\u00e4isten tarinat, kertomukset Suomesta).\r\n\r\nTutkimustulokset koskettavat erityisesti kaksikielisten lasten vanhempia, mutta samaten muut kasvattajat ja opettajat Suomi-koulussa saavat tietoa, jonka avulla voidaan tukea kaksikielisten lasten kielellist\u00e4 kehityst\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Sirpa Laitinen (silesula) on 2013-09-29 16:11:27.935138. Form: Pro gradu -lomake (1 tekij\u00e4) (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/pro-gradu-lomake-1-tekijae). JyX data:", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija@noreply.fi) on 2013-09-29T16:11:28Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201309292371.pdf: 1300346 bytes, checksum: 2a723a3e862ad91e46aa5d23d88d038a (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2013-09-29T16:11:28Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201309292371.pdf: 1300346 bytes, checksum: 2a723a3e862ad91e46aa5d23d88d038a (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)\r\n Previous issue date: 2013", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "116 sivua", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "Kaksikielisyys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kielellinen tietoisuus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kielellinen kehitys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "Suomi-koulut", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "dialogisuus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "\"On parempi ajatella jo siin\u00e4 samassa kieless\u00e4\" : heteroglossia ja v\u00e4littyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksess\u00e4 ja kielenoppimisessa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title.alternative", "value": "Heteroglossia ja v\u00e4littyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksess\u00e4 ja kielenoppimisessa", "language": null, "element": "title", "qualifier": "alternative", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201309292371", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Kielten laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Languages", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Suomen kieli", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Finnish", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2013-09-29T16:11:28Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "309", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kaksikielisyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kielellinen kehitys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kielen oppiminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "Suomi-koulut", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kielellinen tietoisuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "dialogisuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_42239
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:02:51Z
main_date 2013-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2013
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/5708c2c6-feb2-4068-b772-3d094a2e176e\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201309292371.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2013
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Laitinen, Sirpa "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa Kaksikielisyys kielellinen tietoisuus kielellinen kehitys Suomi-koulut dialogisuus Suomen kieli Finnish 309 kaksikielisyys kielen oppiminen
title "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
title_alt Heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
title_full "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
title_fullStr "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
title_full_unstemmed "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
title_short "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä"
title_sort on parempi ajatella jo siinä samassa kielessä heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
title_sub heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
title_txtP "On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
topic Kaksikielisyys kielellinen tietoisuus kielellinen kehitys Suomi-koulut dialogisuus Suomen kieli Finnish 309 kaksikielisyys kielen oppiminen
topic_facet 309 Finnish Kaksikielisyys Suomen kieli Suomi-koulut dialogisuus kaksikielisyys kielellinen kehitys kielellinen tietoisuus kielen oppiminen
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42239 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201309292371
work_keys_str_mv AT laitinensirpa onparempiajatellajosiinäsamassakielessäheteroglossiajavälittyneisyydenkeinotkielit