Arviointitutkimus vaihtoehtolaskelmien riittävyydestä palvelusetelin käyttöönotossa case: Helsingin kaupungin vanhusten palveluasuminen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan palvelusetelin käyttöönoton päätöksentekotilanteen vaihtoehtolaskelmia ja arvioidaan niiden riittävyyttä. Kohteena ovat sellaiset vaihtoehtolaskelmat, jotka osoittavat palvelusetelitoimintatavan edulliseksi toimintatavaksi. Tutkimustietoa ei ole siitä, millaisin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kauppila, Hanna
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42068
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tarkastellaan palvelusetelin käyttöönoton päätöksentekotilanteen vaihtoehtolaskelmia ja arvioidaan niiden riittävyyttä. Kohteena ovat sellaiset vaihtoehtolaskelmat, jotka osoittavat palvelusetelitoimintatavan edulliseksi toimintatavaksi. Tutkimustietoa ei ole siitä, millaisin vaihtoehtolaskelmin palvelusetelin käyttöönottoa on tarkalleen ottaen perusteltu tai kuinka riittäviä nämä laskelmat ovat. Case-kohteena on Helsingin kaupungin vanhusten palveluasumisen palvelusetelin käyttöönotto ja siihen liittyvän kokeilujakson päätöksentekomateriaalit ja selvitykset. Riittävyyttä arvioidaan tarkastellen kustannuslaskelmien näkyviä ja näkymättömiä kustannuksia teoreettiselta kannalta. Aineistosta on saatu tietoa teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, ja arviointi on tehty kohteen ulkopuolelta. Tulokseksi on saatu, että tutkitun kohteen vaihtoehtolaskelmat eivät vaikuta täysin riittäviltä perustelemaan palvelusetelitoimintatavan edullisuutta. Esimerkiksi ohjauksen transaktiokustannuksia ei näyttänyt otetun huomioon laskelmilla. Lisäksi palvelusetelin ostovoimaa ja toimintatavan edullisuutta verrattiin vain kaupungin ostopalveluiden keskimääräisiin kustannuksiin. Tällöin asiakkaan todellinen omavastuu vaikutti jääneen näkymättömiin. Tulosten myötä palvelusetelin käyttöönottoa perustelevia laskelmia koskevia ongelmia tulisi kartoittaa tutkimuksessa laajemmin. Jatkotutkimusta tarvittaisiin myös siitä, millaiset ovat riittämättömien laskelmien vaikutukset palvelusetelijärjestelmään.